Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    EU:n perustuslain nippelit ja ydinasiat

    Arkiston arkiston artikkeli
    21.4.2006 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 16/2006.

    Samaan aikaan kun Suomessa valmistaudutaan EU:n perustuslain ratifiointifarssin huipennukseen, suurissa unionin jäsenmaissa suunnitellaan perustuslakisopimuksen muuttamista kansalaisille hyväksyttävämpään, riisutumpaan muotoon.

    ”Meidän on tavoiteltava paljon yksinkertaisempaa perustuslakia, sellaista joka keskittyy suuriin periaatteisiin” arvioi entinen EU:n komission puheenjohtaja ja tuleva Italian pääministeri Romano Prodi The Sunday Times -lehden haastattelussa. ”Perustuslaista on poistettava kaikki tekniset ja yksityiskohtaiset osat, jotka pelästyttivät ihmiset.”

    Myös Ranskan sisäministeri Nicolas Sarkozy on ehdottanut riisuttua perustuslakia, joka voitaisiin vahvistaa Ranskan parlamentissa ilman uutta kansanäänestystä. Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier on jopa esittänyt perustuslain nimen muuttamista ”Euroopan perussopimukseksi”.

    Nämäkin suurten kaavailut osoittavat, miten järjettömästä puuhasta suomalaisessa ratifiointihankkeessa on kyse. Halutaan väen vängällä vahvistaa asiakirja, joka ei sellaisenaan tule koskaan voimaan.

    Perustuslain riisumis- ja nimenmuutospuheiden ei pidä kuitenkaan antaa hämätä. Jos tuleva asiakirja riisutaan nippeleistä ja keskittyy Prodin mainostamiin ”suurin periaatteisiin”, se ei todennäköisesti merkitse luonnoksen perusluonteen kuohimista. Ja onpa tulevan asiakirjan nimi mikä tahansa, se lienee tosiasiassa perustuslaki. Perustuslain laatimisessa on ollut kyse niin kunnianhimoisesta ja mullistavasta hankkeesta, ettei ole mitään syytä uskoa, että sen ydinsisällöstä ja -tarkoituksesta luovutaan.

    EU:n perustuslain ydinsisältö ja -tarkoitus ei todellakaan ole unionin ”päätöksentekokyvyn tehostaminen”, kuten meille uskotellaan. Perustuslailla tähdätään demokratian ja kansalaisten taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien radikaaliin heikentämiseen sekä yritysoikeuksien ja kaupallisten oikeuksien asettamiseen kaiken muun edelle. Sillä tähdätään EU:n militarisoimiseen ja kytkemiseen entistä tiiviimmin Natoon. Ja mikä olennaisinta, sillä tähdätään nykyisen EU:n ja Euroopan yhteisön EY:n lakkauttamiseen ja uuden EU:n liittovaltion perustamiseen.

    Nykyistä EU:ta on kuvattu jäsenvaltioiden erimuotoisen yhteistyön järjestöksi. Yksi näistä muodoista on EY, joka on edelleen olemassa. Sillä on siihen edelleen kuuluvista 25 jäsenvaltiosta erillinen oikeuskelpoisuus. Yhteisölainsäädäntö on ylikansallista ja ristiriitatilanteessa kansallisten lakien yläpuolella. EY kattaa pääasiassa talouden ja sisämarkkinat, mukaan lukien eurovaluutta. Tässä EY:n jäsenvaltiot ovat ”panneet kimppaan” suvereniteettinsa ja EY:n komissiolla on yksinoikeus esittää EY:n lakeja.

    Kaikilla muilla hallinnon aloilla jäsenvaltiot ovat kuitenkin periaatteessa säilyttäneet riippumattomuutensa ja suvereenisuutensa ja tekevät keskenään yhteistyötä muodollisesti vapaina ja tasavertaisina kumppaneina.

    Se EU, johon jäsenet nyt kuuluvat, viittaa kaikkiin näihin eri yhteistyön muotoihin kaikkineen. Mutta EU:ta ei ole olemassa oikeudellisena kokonaisuutena sinänsä. Nykyisellä EU:lla ei ole oikeuskelpoisuutta tai itsenäistä yhtenäistä olemassaoloa. Siksi ei ole mitään sellaista asiaa kuin ”Euroopan unionin” laki, ainoastaan ”Euroopan yhteisön” laki.

    EU:n perustuslain propagandistit sekoittavat tahallaan termit ”unioni” ja ”yhteisö” estääkseen ihmisiä tajuamasta, että ehdotettu uusi unioni, joka perustuu sen omaan perustuslakiin, olisi juridisessa mielessä perustaltaan erilainen kuin se EU, jonka kansalaisia meidän sanotaan nyt olevan. Tästä uudesta EU:sta tulisi ylikansallinen liittovaltio, jonka sisällä nykyiset jäsenvaltiot alennettaisiin provinssivaltioiden perustuslailliseen asemaan.

    EU:n perustuslailla tähdätään EU:n muuttamiseen valtioksi neljän juridisen askeleen avulla: Se kumoaisi ja lakkauttaisi KAIKKI olemassa olevat EY:n ja EU:n sopimukset. Näin se lakkauttaisi olemassa olevat EU:n ja EY:n. Se pystyttäisi uuden EU:n, joka perustuu sen omaan, jäsenvaltioiden perustuslakien ja lakien yläpuolella olevaan perustuslakiin eikä sen jäsenten välisiin sopimuksiin. Se antaisi uudelle EU:lle oikeuskelpoisuuden ja itsenäisen yhtenäisen olemassaolon ensimmäistä kertaa.

    Juuri tässä on kaikkein painavin syy, miksi Suomen eduskunnan ei pitäisi kintaat kädessäkään ottaa vahvistettavakseen myöskään kaatunutta perustuslakia.

    (ES)


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Kulttuurinen ja intellektuaalinen toiminta eivät ole irrallisia todellisuudesta – REDH rakentaa vastarintaa ja ajattelua yli rajojen. Kuva Estefania Rivero CCO 4.0.
    Ulkomaat
    5.4.2026
    Kauri Suárez

    Ajattelu on teko – REDH-verkosto kokoaa kulttuurisen vastarinnan imperialismin aikakaudella

    Yhdysvaltojen viimeaikaiset ulkopoliittiset toimet, mukaan lukien presidentti Donald Trumpin uhkaukset Kuubaa kohtaan sekä iskut Venezuelaan, ovat herättäneet Latinalaisessa Ame

    Peace Maailma kylässä 2025 kuva Tanja Ryhänen
    Kulttuuri
    4.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Dekolonisaatio ja diasporan toimijuus Maailma kylässä -festivaalin ytimessä – mutta kuka voi osallistua festivaaliin?

    Kansainvälinen kampanja maamiinojen kieltämiseksi, ICBL, rikkoi nyt vuonna 1997 saamansa Nobelin rauhanpalkintonsa. Kuva Kaisu Kinnunen
    Politiikka
    3.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Nobel‑palanen‑kampanja varoittaa humanitaaristen normien murentumisesta

    Suomen kirjastolaitos elää murrosta, jossa palvelut ovat yhä useammin käytettävissä ilman henkilökuntaa. Kuva Marty B CCO 2.0
    Kulttuuri
    2.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Omatoimikirjastot kattavat jo lähes koko maan – mutta mitä tapahtuu kirjastoalan työlle?

    Ukrainan toistuvat drooni iskut Venäjän kohteisiin Suomenlahden eteläpuolella kärjistävät tilannetta myös Suomessa. Kuva Bengt Nyman CC0 4.0
    Uutiset
    1.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomi tutkii Ukrainan droonien harhautumista – ilmatilaloukkaus paljastaa suurvaltojen varjokamppailun

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!