Euroopan ammattiliitot tukevat Kreikan yleislakkoa
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY (European Trade Union Confederation ETUC) tuomitsee EU-komission, euroalueen ministerien ja Euroopan keskuspankin Kreikkaa vastaan kohdistaman painostuksen.
Euroopan ammattiliitot ilmoittavat täyden tukensa kreikkalaisten työläisten kamppailulle irtisanomisia, palkkojen heikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan.
Kreikassa järjestetään keskiviikkona 24. helmikuuta yleislakko, johon osallistuu arviolta satoja tuhansia työntekijöitä.
EAY:n mukaan EU:n Kreikalta vaatimat sosiaaliturvan ja palkkojen leikkaukset sekä julkisen sektorin purkaminen ja yksityistäminen kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin ja tulevat vain pahentamaan maan taloudellisia vaikeuksia. Ne kasvattavat työttömyyttä, tuhoavat hyvinvointia ja vähentävät väestön ostovoimaa.
— Lyhytnäköiset ratkaisut ovat tuhoisa suunta. Kreikka tarvitsee realistisia, pitkän tähtäyksen suunnitelmia, joista neuvotellaan yhteistyössä ammattiliittojen kanssa. Haluamme sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja tasapainoisia elvytystoimia, toteaa EAY kannanotossaan.
Kreikan ammattiliitot tiedostavat kyllä maan talouden huonon tilanteen. Niiden mielestä on kohtuutonta, että talouskriisin laskua maksamaan valjastetaan jälleen kerran työläiset, jotka ovat jo joutuneet tinkimään palkoistaan ja oikeuksistaan. Pankkeja ja suuryhtiöitä suosivan politiikan sijasta tarvitaan toisenlaista politiikkaa, jossa yhdistyvät valtion rooli, talouden elvyttäminen, investoinnit, työllisyys sekä ympäristönäkökulma.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.