Fellmanin pellolla historia tuli nykypäivään
Taiteilija Kaisa Salmen ohjaama Fellmanin pelto – 22 000 ihmisen elävä monumentti keräsi tuhansia osallistujia Lahden Fellmaninpuistoon sunnuntaina 28. huhtikuuta. Tapahtuma oli osa Lahden taidemuseon vuoden 2013 ohjelmistoa.
Tunnin kestävän osallistavan performanssin aikana yleisö pääsi keskutelemaan, laulamaan, huutamaan ja liikkumaan koreografi Hanna Brotheruksen ja Kaisa Salmen ohjaamana. Lisäksi yleisön joukossa liikkeitä opastivat myös lukuisat apuohjaajat omilla korokkeillaan. Performanssin tekstiosuuksien lausumisesta vastasivat muun muassa näyttelijät Suvi-Sini Peltola ja Tapani Kalliomäki.
Performanssin lopuksi esitettiin uusi versio Ranskan kansallislaulusta Marseljeesista. Nyt laulun nimi oli Uusi aika -marseljeesi ja sanat Heikki Salon. Yleisön kanssa yhdessä kappaleen esittivät Mari Hautaniemi, Kaisa Korhonen, Mikko Kuustonen, Mikael Saari ja Margit Tuokko. Laulua säesti Hannu Kellan johtama kuusihenkinen orkesteri.
Tapahtumasta kuvattiin osaksi elokuvaa, joka kantaesitetään Lahden taidemuseossa syksyllä 2013.
Vasemmistolla paljon yhdistäviä asioita
Fellmanin pelto -performanssi ehti herättää keskustelua paikallisessa mediassa, kun Etelä-Suomen Sanomat –lehti kertoi taiteilija Kaisa Salmen olevan ”järkyttynyt” tavasta, jolla vasemmisto markkinoi performanssia osana Punaiset Lahdessa -muistoviikonloppua. Tapahtuma oli taiteilijan mukaan täysin poliittisesti sitoutumaton, eikä vasemmiston pitäisi liittää sitä osaksi omaa toimintaansa.
Punaiset Lahdessa -viikonloppua järjestämässä olleen Lahti Vasemmalle ry.:n puheenjohtaja Antti Holopainen toteaa, että kyseessä oli väärinkäsitys. Lehtijuttu paisutteli asiaa ja yritti luoda ongelmaa, jota ei todellisuudessa ollut olemassa. Oman lusikkansa soppaan pani myös Lahden Kaupunginmuseo, joka jo aiemmin syytti vasemmistoa sisällissotatapahtuman kaappaamisesta.
– Kaisa Salmen kanssa keskusteltiin asiasta ja sovittiin pelisäännöt etukäteen. Myös mainostus oli Salmen mielestä kunnossa, selventää Holopainen.
Hänen mukaansa Punaiset Lahdessa -viikonloppu onnistui hyvin. Lauantain seminaari sai paikalle satakunta ihmistä, ja viikonloppu on herättänyt paljon myönteistä ja rakentavaa keskustelua vasemmiston piirissä.
– Vasemmistolla on paljon yhdistäviä asioita, kuten työväenliikkeen yhteinen historia. Sen historian perkaaminen mahdollisimman objektiivisesti on tärkeää, kommentoi Holopainen.
Myös SKP:n Hämeen piirin puheenjohtaja, lahtelainen Juha Haukka on tyytyväinen vasemmiston yhteistyöhön. Hän kertoo, että laaja vasemmistolainen yhteistyö alkoi jo tammikuussa luokkasodan alkamisen muistopäivän yhteydessä.
– Viikonloppu kaikkineen oli onnistunut, ja se on synnyttänyt uudenlaista keskustelua vasemmiston piirissä. Nyt on syytä pitää jälkipalaveri ja eritellä kokemuksia, sanoo Haukka.
Elämän suuria elämyksiä
Fellmanin peltoon osallistui runsaasti väkeä eri puolilta maata. Mukana oli muun muassa kirjailija Sirpa Kähkönen, joka on tunnettu historiallisista romaaneistaan.
Kähkönen kommentoi sosiaalisessa mediassa, miten Fellmanin pelto –tapahtuma oli hänelle eräs elämän suuria elämyksiä.
– Tuhansia ihmisiä vanhojen puiden alla ruohikolla, muistomerkin veistokset osana joukkoa, sydämensykettä kovaäänisistä, laulua, hiljaisuuksia, jaettuja muistoja, rakeita ja sadepisaroita, kevään armotonta aurinkoa. Tilanne ei käänny sanoiksi – se joka oli paikalla, muistaa hetken, jolloin taivaalla oli äidin katse; muistaa joukon yhteisen huudon. Ravisteleva performanssi päättyi luottamukseen, kohtaamiseen toisen ihmisen kanssa, lujaan syleilyyn. Vuoden 1918 käsittely on saanut jälleen uuden, arvokkaan taiteellisen muodon, toteaa Kähkönen.
Katso taltiointi TA.fin videopalvelussa
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kellokoskella asuva lauluntekijä/räppäri Mika Leminen alias MC Cepa on noussut viime vuosien aikana rap-skenen tietoisuuteen terävien punchliniensa sekä kantaaottavaan sävyyn maailmaa havainnoivien riimiensä voimin. Mutta mikä on sijaisräppäri–metodi?
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.