Georgialla olisi paljon opittavaa Suomelta
Georgialla olisi paljon opittavaa Suomelta siinä, kuinka hoidetaan ulkopoliittisia suhteita suureen naapuriin Venäjään. Tätä mieltä oli Suomessa joulukuun puolessa välissä vieraillut ruotsalainen poliitikko ja kirjailija Per Gahrton.
Like ja Rauhanpuolustajat julkaisivat suomeksi Gahrtonin Georgian lähihistoriaa ja nykytilannetta valottavan kirjan.
Gahrton on entinen ympäristöpuolueen meppi ja tuntee hyvin Etelä-Kaukasian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen parikymmenvuotisen historian. Hän on toiminut alueella EU:n raportoijana ja vaalitarkkailijana.
Georgia on ollut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen levotonta aluetta. Siitä on irronnut itsenäisyyttä tavoittelevia alueita, kuten Abhasaia ja Etelä-Ossetia. Suhde Venäjään on ollut hankala. Sisäisesti maassa on sodittu, tehty vallankumouksia ja salamurhia sekä harrastettu vaalivilppiä ja diktatorisia otteita.
Ossetian sota 2008
Georgian ja Venäjän tulenarat suhteet nousivat maailmanpolitiikan otsikoihin vuoden 2008 Ossetian sodan vuoksi. Länsimaat – Suomen silloinen ulkoministeri Alexander Stubb mukaan lukien – tuomitsivat melko yksipuolisesti Venäjän hyökkäävänä osapuolena.
Todellisuudessa tilanne oli monimutkaisempi. Riippumaton Euroopan unionin rahoittama komitea päätyi syyskuussa 2009 näkemään molemmissa osapuolissa moitittavaa, mutta että Georgia selvästi aloitti aseellisen konfliktin.
Tällä hetkellä Georgian ja Venäjän suhteissa on tapahtunut Gahrtonin mukaan edistystä. Tästä merkkinä oli taannoinen Georgian tuki Venäjän jäsenyydelle Maailmankauppajärjestö WTO:ssa.
Georgian asemaa määrittää keskeinen geopoliittinen sijainti väylänä Keski-Aasian luonnonvaroihin, mikä tekee siitä tärkeän nappulan suurvaltojen välisessä valtapelissä. Maassa järjestetään ensi vuonna parlamenttivaalit ja sitä seuraavana presidentinvaalit. Nähtäväksi jää, saako maata itsevaltaisesti hallitseva Mikheil Saakashvili minkälaisia haastajia.
Gahrton kertoo, että Georgian puoluekartalle on tullut uusi puolue, Georgian unelma, jota johtaa venäläinen oligarkki. Gahrton suhtautuu oligarkkeihin epäilevästi, mutta myöntää, että uudella puolueella on ohjelmassaan potentiaalisia pointteja etenkin Venäjä-suhteiden näkökulmasta. Georgia kaipaisikin omaa Paasikivi-Kekkosen-linjan kaltaista politiikkaa, joka on pitänyt Suomenkin vuosikymmeniä hyvissä väleissä itänaapurin kanssa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.