Georgialla olisi paljon opittavaa Suomelta
Georgialla olisi paljon opittavaa Suomelta siinä, kuinka hoidetaan ulkopoliittisia suhteita suureen naapuriin Venäjään. Tätä mieltä oli Suomessa joulukuun puolessa välissä vieraillut ruotsalainen poliitikko ja kirjailija Per Gahrton.
Like ja Rauhanpuolustajat julkaisivat suomeksi Gahrtonin Georgian lähihistoriaa ja nykytilannetta valottavan kirjan.
Gahrton on entinen ympäristöpuolueen meppi ja tuntee hyvin Etelä-Kaukasian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen parikymmenvuotisen historian. Hän on toiminut alueella EU:n raportoijana ja vaalitarkkailijana.
Georgia on ollut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen levotonta aluetta. Siitä on irronnut itsenäisyyttä tavoittelevia alueita, kuten Abhasaia ja Etelä-Ossetia. Suhde Venäjään on ollut hankala. Sisäisesti maassa on sodittu, tehty vallankumouksia ja salamurhia sekä harrastettu vaalivilppiä ja diktatorisia otteita.
Ossetian sota 2008
Georgian ja Venäjän tulenarat suhteet nousivat maailmanpolitiikan otsikoihin vuoden 2008 Ossetian sodan vuoksi. Länsimaat – Suomen silloinen ulkoministeri Alexander Stubb mukaan lukien – tuomitsivat melko yksipuolisesti Venäjän hyökkäävänä osapuolena.
Todellisuudessa tilanne oli monimutkaisempi. Riippumaton Euroopan unionin rahoittama komitea päätyi syyskuussa 2009 näkemään molemmissa osapuolissa moitittavaa, mutta että Georgia selvästi aloitti aseellisen konfliktin.
Tällä hetkellä Georgian ja Venäjän suhteissa on tapahtunut Gahrtonin mukaan edistystä. Tästä merkkinä oli taannoinen Georgian tuki Venäjän jäsenyydelle Maailmankauppajärjestö WTO:ssa.
Georgian asemaa määrittää keskeinen geopoliittinen sijainti väylänä Keski-Aasian luonnonvaroihin, mikä tekee siitä tärkeän nappulan suurvaltojen välisessä valtapelissä. Maassa järjestetään ensi vuonna parlamenttivaalit ja sitä seuraavana presidentinvaalit. Nähtäväksi jää, saako maata itsevaltaisesti hallitseva Mikheil Saakashvili minkälaisia haastajia.
Gahrton kertoo, että Georgian puoluekartalle on tullut uusi puolue, Georgian unelma, jota johtaa venäläinen oligarkki. Gahrton suhtautuu oligarkkeihin epäilevästi, mutta myöntää, että uudella puolueella on ohjelmassaan potentiaalisia pointteja etenkin Venäjä-suhteiden näkökulmasta. Georgia kaipaisikin omaa Paasikivi-Kekkosen-linjan kaltaista politiikkaa, joka on pitänyt Suomenkin vuosikymmeniä hyvissä väleissä itänaapurin kanssa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.