Grynderilinja jyrää Helsingissä
Helsingin valtuusto hyväksyi aamuyöhön venyneessä kahdeksan tunnin maratonkokouksessa lukuisten äänestysten jälkeen uuden yleiskaavan ja Vartiosaaren osayleiskaavan. Kokousta edelsi viher- ja virkistysalueille rakentamista vastustavien kansalaisliikkeiden mielenosoitus, jossa vihaiset protestit saattelivat kokoomuksen, vihreiden ja sosialidemokraattien edustajia.
Täydennysrakentaminen uhkaa myös monia vanhoja asuinalueita.
Yleiskaavan tavoitteena on Helsingin asukasmäärän lisääminen neljännesmiljoonalla kolmen vuosikymmenen aikana. Yli viidesosa viheralueista ja lähes kolmasosa metsistä muutetaan rakennusmaaksi. Asukkaiden lisäksi kaavojen valmistelussa sivuutettiin maakuntakaava ja monet maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain määräykset.
Valtuustossa voimakkainta kritiikkiä herättivät ylimitoitetut rakentamistavoitteet ja rakentaminen Keskuspuistoon, Vartiosaareen, Tuomarinkartanolle ja Malmin lentokentälle. Täydennysrakentaminen uhkaa myös monia vanhoja asuinalueita. Kysyttiin myös, missä ovat arviot nopean kasvun vaikutuksista kaupungin palveluille, rahoitukselle ja muun Suomen kehitykselle.
Vihreät Keskuspuistoon rakentamassa
SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen esitti yleiskaavan palauttamista uuteen valmisteluun niin, että ylimitoitettuja rakentamistavoitteita supistetaan, viher- ja virkistysalueille rakentamista vähennetään ja asukkaiden mielipiteet otetaan paremmin huomioon. Tätä kannattivat sitoutumaton René Hursti, vihreiden Leo Stranius ja Jarmo Nieminen, perussuomalaiset, keskusta ja kristilliset. Esitys hylättiin äänin 63-16. Lisäksi tehtiin palautusesitykset mm. Malmin kentästä. Ne torjuttiin samankaltaisin numeroin.
Kaavan muutosesityksistä eniten kannatusta sai Paavo Arhinmäen (vas) ehdotus Keskuspuistoon esitetyn rakentamisen poistamiseksi. Se hylättiin äänin 55-30. Keskuspuiston suojelua kannattivat RKP, keskusta, kristilliset, Hakanen, Hursti, Stranius, Nieminen, Thomas Wallgren (sd), perussuomalaisten enemmistö ja VAS:n edustajat lukuun ottamatta Eija Loukoilaa. Ihmetystä herätti erityisesti vihreiden tuki rakentamiselle, koska heidän äänillään se olisi voitu estää.
Kokoomuksen, vihreiden ja demareiden johdolla torjuttiin myös Hakasen esitykset Ramsinniemen-Vartiosaaren ja Helsinkipuiston viher- ja virkistysalueiden säilyttämisestä, Laura Kolben (kesk) esitykset Tuomarinkartanon vaihtoehtokaavasta, Timo Raittisen (kok) esitys Rastilan kartano- ja leirintäalueen turvaamisesta ja perussuomalaisten esitys Malmin kentän irrottamisesta kaavasta.
Vartiosaaresta rakennusmaata
Vielä yöllä valtuusto hyväksyi äänin 44-40 kokoomuksen Risto Rautavan ja vihreiden Osmo Soininvaaran johdolla lautakunnassa valmistellun esityksen 5 000 – 7 000 asukkaan kaupunginosan rakentamisesta Vartiosaareen.
– Tällaisten ainutlaatuisten luonto-, kulttuuri- ja virkistysarvojen tuhoaminen on paluuta 60-70-luvun gryndereiden aluerakentamisen vandalismiin. Samalla Vartiosaari uhrataan älyttömän kalliiden Kruunusiltojen rahoittamiseksi tarjoamalla rakennusliikkeille arvotontteja saaristomaisemaan, totesi Hakanen. Hän olisi halunnut kehittää Vartiosaarta ”merellisenä Seurasaarena”
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.