Hän katsoi maailmaa runoilijan silmin

”Hän on kohtelias ja tyylikäs mies, ja hänen tapansa ovat menneen maailman perua. Hän kumartaa seuralaisilleen, nousee ylös heidän lähtiessään…” Näillä sanoilla Sylvie Simmons aloittaa mainetta niittäneen Leonard Cohen -elämäkertansa. Syvällisillä teksteillään, lauluillaan ja tummankarhealla charmillaan ihmisten mieliin jäänyt runoilija ja laulaja-lauluntekijä Leonard Cohen (1934–2016) kuoli 7. marraskuuta Los Angelesissa. Humaanin maailmankansalaisen ja taiteilijan kuolema herätti suurta surua ympäri maailmaa. Jarkko Arjatsalo on seurannut Cohenin uraa pitkään. Hän perusti yhdessä poikansa kanssa The Leonard Cohen Files -verkkosivuston vuonna 1995, tutustui sen myötä Coheniin ja miehet tapasivat monet kerrat kasvotusten.

Nettisivuston kautta ystäviksi

Arjatsalon kiinnostus Cohenia kohtaan lähti liikkeelle musiikista 60- ja 70-lukujen vaihteessa.

– Ostin Cohenin lp-levyjä sitä mukaa, kun niitä ilmestyi. Kiinnostukseni alkuvaiheessa hänen kaunokirjallista tuotantoaan ei juurikaan oltu suomennettu paria Jarkko Laineen Cohen-valikoimaa lukuun ottamatta. Teoksia onkin oikeastaan vasta viime vuosina ryhdytty kääntämään lähinnä Sammakko Kustantamon toimesta.

”Cohen otti minuun yhteyttä sähköpostitse Mount Baldyn luostarista Kalifornian vuoristosta, missä hän oli tuolloin zen-munkkina.”

1990-luvun puolivälissä Arjatsalo tutustui yhdessä poikansa kanssa internetin saloihin ja he päättivät tehdä nettisivuston, jonka kohteeksi valikoitui Cohen.

– Sivusto sai hyvän vastaanoton Cohen-fanien keskuudessa. Parin vuoden päästä sivujen avaamisesta Cohen otti minuun yhteyttä sähköpostitse Mount Baldyn luostarista Kalifornian vuoristosta, missä hän oli tuolloin zen-munkkina. Hän kysyi haluaisinko häneltä piirustuksia, runoja ja käsikirjoituksia sivustolle. Tästä yhteydenpitomme lähti liikkeelle ja se jatkui loppuun asti.

Cohen vietti luostarissa viisi vuotta vuodesta 1994 alkaen, mutta palasi takaisin ”maailmaan”.

– Vuonna 1999 hän kutsui minut ja perheeni luoksensa Los Angelesiin. Tämän jälkeen tapasin häntä eri yhteyksissä. Cohenista muodostui hieno ja miellyttävä kuva ihmisenä, eikä hänessä ollut tippakaan suuren maailmantähden elkeitä: hän oli elämäntavoiltaan vaatimaton ja eli lähes askeettisesti. Hän arvosti keskustelukumppaneitaan heidän taustoistaan riippumatta: hän kuunteli ja oli kiinnostunut, mitä toisella oli sanottavaan.

Cohenin kuolema

Miltä uutinen Cohenin kuolemasta tuntui?

– Hänen kuolemansa tuli yllätyksenä, vaikka hän olikin sairastanut pitkään. Sairaus oli kuitenkin saatu pysymään kurissa, ja Cohen itse uskoi elävänsä vielä pitkään. Cohen kaatui kotonaan, löi päänsä ja kuoli. Tapaturmaan vaikutti varmasti vakavan sairauden heikentämä kunto.

– Cohen kuoli maanantaina 7. marraskuuta. Sain häneltä sähköpostiviestin vielä pari tuntia ennen tapaturmaa. Se oli rutiininomainen työviesti, mutta ilmeisesti viimeisiä, joita hän lähetti.

Cohen työskenteli viimeiseen asti: 21. lokakuuta ilmestyi hänen neljästoista studioalbuminsa, You Want It Darker. Cohen oli myös työstämässä uutta runokokoelmaa.

– Viimeisimmän levyn jälkeen Cohenin oli tarkoitus keskittyä runokokoelman viimeistelyyn. Cohen kertoi kesällä, että hänellä on uutta kokoelmaa varten valmiina 50 – 60 uutta runoa ja kolmen albumin lyriikat.

– Kokoelma olisi ehkä julkaistavissa postuumisti, mutta en tiedä, miten Cohenin lähipiiri suhtautuu tähän. Cohen oli perfektionisti, joka viilasi tekstejään aina uudestaan ja uudestaan. Julkaiseminen jääkin varmaan riippumaan siitä, oliko Cohen ilmaissut saaneensa kokoelman lopulliseen muotoonsa.

Cohenilla oli viimeisten elinvuosien aikana paljon sanottavaa ja se näkyi siinä, että julkaisutahti oli varsin tiivis. Keskenkin jäi kaksi uutta levyä. Toinen olisi ollut blues-albumi ja toisen taustat olisi soittanut kamariorkesteri.

”Cohen työskenteli väsymättä ja oli armoton itseään kohtaan.”

– Hän oli kirjoittajana äärimmäisen tuottelias. Hänen Toronton yliopistolle muutama vuosi sitten luovuttamansa arkisto on todella mittava. Lahjoitus sisältää satoja muistivihkoja, joista näkyy, että yhdestä runosta saattaa olla kymmeniä, jopa satoja eri versioita ennen kuin Cohen on hyväksynyt tekstin valmiiksi. Cohen työskenteli väsymättä ja oli armoton itseään kohtaan, eikä suostunut luovuttamaan ennen kuin oli lopputulokseen täysin tyytyväinen. Hänen julkaisematon materiaalinsa on laajuudeltaan mittava; kirjallisuuden tutkijoilla onkin työsarkaa Cohenin mysteerin selvittämisessä.

– Cohenin perfektionismia kuvaa hyvin myös se, että ennen jokaista konserttia soundcheckit kestivät puolentoista tuntia, ja hän lauloi koko sen ajan. Hän halusi, että koko bändi olisi hyvässä vireessä ennen varsinaista kolmen tunnin esitystä. Tämä jatkui aivan viimeiseen konserttiin saakka.

Laulaja-lauluntekijä

Cohenilta ilmestyi yhteensä 14 studioalbumia ja suuri yleisö tunteekin hänet parhaiten laulaja-lauluntekijänä.

– Cohen levytti musiikkia kuudella vuosikymmenellä. Hänen tuotantonsa kuvastaa hänen elämänvaiheitaan; ihmisen ja runoilijan elämänkaari on lauluissa vahvasti läsnä eräänlaisena punaisena lankana. Laulut ovat hyvin henkilökohtaisia ja monitulkintaisia, eikä hän halunnut myöhemmin avata sanoitustensa tai runojensa taustoja: kuulijan ja lukijan piti itse luoda oma tulkintansa. Cohenin teksteistä onkin tehty paljon tutkimuksia akateemisessa maailmassa.

– Alkupään tuotannossa on havaittavissa nuoren miehen uhoa kun taas loppupuolelta on erotettavissa jo luopumisen merkkejä. Cohen kärsi ison osan elämästään masennuksesta kuten monet muutkin taiteilijat. Noin kymmenen vuotta sitten hän kuitenkin kertoi, että masennus oli hävinnyt ja viimeiset ajat olivat hänen kohdallaan onnellista aikaa, jossa lasten ja lastenlasten merkitys nousi keskeiseen asemaan.

Laulujen ja sanoitusten synkän pohjavireen takaa on löydettävissä myös piilotettua huumoria.

– Cohenia luonnehdittiin aikoinaan usein partakoneen terä -runoilijaksi. Tällä viitattiin sarkastisesti Cohenin laulujen väitettyyn masentavaan sävyyn, joka ajaa kuulijan vetämään ranteittensa valtimot auki. Monet ovat kuitenkin löytäneet Cohenin teksteistä niihin sisältyvää huumoria, jolla runoilija tarkastelee maailmaa ja itseään.

Cohenin juutalaisuutta sekä hänen kiinnostustaan hengellisyyttä kohtaan ei voida sivuuttaa, mikäli pyritään ymmärtämään hänen laulujaan ja sanoituksiaan.

”Uskonnollisen fundamentalistin viittaa Cohenin harteille ei voida missään nimessä heittää, päinvastoin.”

– Cohenin lapsuudenkoti oli juutalainen ja hänen esi-isistään löytyy hengellisiä johtajia. Cohen noudatti elämänsä aikana juutalaisia perinnäistapoja vaihtelevasti, mutta viimeisten vuosien aikana hän alkoi pitää muun muassa sapattirituaaleja tärkeinä.

– Uskonnollisen fundamentalistin viittaa Cohenin harteille ei voida missään nimessä heittää, päinvastoin. Hän oli etsijä, joka tutki ja tunsi syvällisesti eri uskontoja, myös kristinuskoa. Cohenin lauluista löytyy viittauksia muun muassa Jeesukseen. Hän oli aikoinaan hetken kiinnostunut myös skientologiasta.

– Hän osoitti pitkään kiinnostusta zen-buddhalaisuutta kohtaan ja vietti useamman vuoden luostarissa. Tämä tosin johtui osin siitä, että luostarin hengellinen johtaja oli hänen hyvä ystävänsä, jonka kanssa käydyt keskustelut ja meditointi auttoivat häntä toipumaan hermoromahduksesta ja masennuksesta. Luostarissa viettämänsä ajan jälkeen Cohen matkusti Intiaan tutustumaan sikäläiseen hengellisyyteen ja kirjoituksiin.

– Cohenin suhtautuminen eri uskontoihin oli avarakatseista ja hyväksyvää. Kun eräät juutalaiset osoittivat paheksuntansa hänen zen- ja luostarivaihettaan kohtaan, hän sanoi kriitikoilleen, ettei zen ole hänelle uskonto, vaan tutkimuskohde. Cohenia voidaankin pitää todella monikulttuurisena persoonana.

Cohenin sanoitukset ovat monikerroksisia ja monitulkintaisia, mutta niistä on löydettävissä joitakin toistuvia teemoja.

– Cohen laulaa rakkaudesta; sen etsimisestä ja menettämisestä, seksuaalisuudesta, yksinäisyydestä ja kaipauksesta, luopumisesta ja kuolemasta. Kyseiset teemat nousevat kautta linjan esille hänen tuotantoaan tarkasteltaessa. Monet Cohenia kuunnelleet ovat todenneet, että laulut avautuvat heidän eri elämänvaiheissana eri tavoin ja niistä on aina löydettävissä uusia merkityksiä.

Cohenin musiikki on vaikuttanut lukuisiin artisteihin.

– Cohenia luonnehditaan usein artistien artistiksi, jota musiikkialan ammattilaiset arvostivat lauluntekijänä ehkä vieläkin enemmän kuin suuri yleisö. Cohenin tuotannosta on tehty tuhansia cover-versioita ja kohta sata tribuuttialbumia, eikä esimerkiksi nykyisiä laulukilpailuja viedä läpi ilman Cohenin Hallelujah -kappaletta.

– Kun Cohenia vertaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneen Bob Dylanin tuotantoon, niin hänen kirjallinen tuotantonsa on huomattavasti laajempi kuin Dylanin. Cohenin nimi oli myös esillä palkinnon saajaa veikkailtaessa, mutta Dylan on kuitenkin suurelle yleisölle tunnetumpi artisti, mikä mahdollisesti vaikutti akatemian valintaan. Palkinnon olisi voinut perustellusti vaikkapa jakaa kahdelle tekijälle, kuten toisten Nobel-palkintojen kohdalla usein tehdään. Kun Nobel nyt on myönnetty lauluntekijälle, niin kuluu varmasti seuraavat sata vuotta ennen kuin kyseiseen ratkaisuun päädytään uudestaan, Arjatsalo nauraa.

Prosaisti

Cohenin lähtökohdat ovat kaunokirjallisia.  Hän aloitti uransa Kanadassa 1950-luvun lopulla runoilijana ja prosaistina.

– Cohenin ensimmäinen runokokoelma Vertailkaamme mytologioita ilmestyi vuonna 1956. Hän oli alun perin runoilija, joka jo nuoruudessaan ja yliopistoaikanaan kirjoitti jatkuvasti. Kuten monet runoilijat tuohon aikaan, myös Cohen järjesti lausuntailtoja, joissa hän luki runojaan yleisölle.

”Cohenin ura alkoi runoilijana ja kirjailijana, ja vasta myöhemmin hän siirtyi musiikin pariin.”

– Cohenin perheellä oli tekstiilitehdas ja hänestä toivottiin sen jatkajaa, mutta kirjailijankutsumus oli niin vahva, ettei hän sille tielle lähtenyt. Cohenin ura alkoi runoilijana ja kirjailijana, ja vasta myöhemmin hän siirtyi musiikin pariin. Hän on myöhemmin kertonut, että kirjallisuus ei yksinkertaisesti elättänyt, piti etsiä myös toinen tulolähde.

Cohenilta ilmestyi 60-luvulla kaksi romaania: Lempileikki ja Kauniit häviäjät.

– Lempileikki on nuoren miehen kuvaus elämästään Montrealissa. Kauniit häviäjät on Cohenin omien sanojen mukaan puolestaan tulosta Hydran saaren helteessä saadusta auringonpistoksesta.  Artistien keskuudessa käytettiin tuolloinkin huumeita, mutta niiden vaaroja ja haittoja ei kuitenkaan samalla tavoin vielä ymmärretty kuin nykyisin. Kauniit häviäjät onkin osittain eräänlainen Cohenin huumetrippi.

– Cohenin romaanit ovat tyyliltään hyvin erilaisia, joten niiden perusteella on vaikea tehdä analyysia tai arvioida, mihin suuntaan hän olisi edennyt, jos olisi jatkanut romaanien kirjoittamista. Ilmeisesti Cohen ei kuitenkaan kokenut oloaan kotoisaksi proosan saralla, vaan hän oli nimenomaan runoilija.

– Hän oli parhaimmillaan monitulkintaisessa, merkityksillä ladatussa, lyhyessä, täsmällisessä ja kauniisti muotoillussa ilmaisussa: tähän juuri runous tarjosi oivallisen maaperän. Cohen tunsi olevansa omimmillaan lyhyiden ja ilmaisultaan tiiviiden runojen ja tekstien kirjoittajana.

– Useat kustantajat ehdottivat hänelle omaelämäkerran kirjoittamista, mutta hän ei suostunut, koska ei kokenut itseään niin tärkeäksi henkilöksi, että tulisi elämästään kirjoittamaan: muut saisivat tehdä sen jos halua ja intoa riittää.

Ja sitähän on riittänyt: Cohenista on kirjoitettu lukematon määrä eritasoisia teoksia.

– Kaksi elämäkertaa on ylitse muiden: Sylvie Simmonsin I’m Your Man: Leonard Cohenin elämä ja varhaisempi Ira Nadelin Leonard Cohen. Elämäkerta. Niiden kirjoittajat käyttivät pitkät ajat taustatutkimuksiin ja haastatteluihin, ja kummallakin oli mahdollisuus haastatella Cohenia ja hänen lähipiiriään sekä tutkia hänen arkistojaan.

Runoilija

Cohen on julkaistu runotuotanto käsittää 12 kokoelmaa.

”Cohenille oli ajatuksena mahdottomuus, että taidetta tehtäisiin rahan takia ja että uuden levyn tai runokokoelman pitäisi ilmestyä vuosittain.”

– Julkaistujen runojen määrä on vain sirpale siitä valtavasta runojen määrästä, jonka Cohen elämänsä aikana kirjoitti. Hän on todennut, että jokaista julkaistua runoa kohden hänellä on kymmenittäin julkaisemattomia, viimeistelyä vailla olevia runoja. Hän oli runoilijana äärimmäisen tuottelias ja olisi voinut halutessaan julkaista paljon enemmän, jos tavoitteena olisi ollut taloudellinen hyöty. Hän ei kuitenkaan koskaan kirjoittanut dollarin kuvat silmissä. Sama pätee myös musiikkiin.

– Cohenille oli ajatuksena mahdottomuus, että taidetta tehtäisiin rahan takia ja että uuden levyn tai runokokoelman pitäisi ilmestyä vuosittain. Hän ei tehnyt musiikkia tai kirjoittanut runoja rikastuakseen, vaan yksinkertaisesti siksi, että kirjoittaminen oli hänen elämänsä.

– Cohenin nuoruuden teksteissä heijastuu nuori itsetietoinen runoilija, jolle koko maailma on avoin. Vuosien kuluessa teksti hioutuu elämänkokemusten kautta eheäksi ja lopulta näkökulma kääntyy taaksepäin. Myöhäistuotanto tarjoaa yhteenvedon menneestä. Hän kuvaa vanhenevan miehen eroottista kaipuuta ja rakkauden muuttumista iän myötä.  Cohen siirtyi kokoelma kokoelmalta kohti minimalistisempaa runoutta.

– Hänen runoutensa liukui ytimekkäämpään, kiteyttävämpään, täsmällisempään ja vähäsanaisempaan suuntaan. Sisältö ei kuitenkaan supistunut, vaan lyhyempien tekstien kautta yksittäiset runot ja sanat saivat enemmän painoa ja latausta. Tämä näkyy erityisesti hänen zen-vaiheen tuotannossaan. Luostarissa meditoitiin paljon ja Cohen luonnosteli runoja mielessään pitkien mietiskelyjaksojen aikana. Sen jälkeen hän kirjoitti ne ylös. 

Sylvie Simmons on luonnehtinut Cohenia seuraavasti: ”Vaikuttava kirjoittaja, artisti joka ei näe rajoja musiikin ja runouden välillä.”

”Cohen oli poikkeuksellinen taiteilija, joka lähes koko elämänsä etsi jotakin tietämättä itsekään, mitä se voisi olla.”

– Juuri tästä Cohenin kohdalla on kyse. Cohen oli poikkeuksellinen taiteilija, joka lähes koko elämänsä etsi jotakin tietämättä itsekään, mitä se voisi olla. Esimerkiksi Cohenin tällä hetkellä viimeisimmässä runokokoelmassa Kaipauksen kirjassa on selvästi nähtävissä zen-vuosien mietiskely ja oman minän etsintä.

–Cohenin myöhäistuotannosta havaitsee, kuinka runoilijan katse on terävöitynyt ja ymmärrys elämästä kirkastunut. Hän kuvasi elämää ja elämänkaarta oman itsensä ja kaiken kokemansa kautta. Mikäli Cohenilta julkaistaan postuumisti runoutta, tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, minkälaisia hänen viimeiset runonsa ovat.

– Cohen lähetti minulle loppukesästä Tapahtuu sydämelle -nimisen runon, josta hänen oli tarkoitus tehdä myös laulu. Hän pyysi laittamaan sen nettisivustolleni sen ympärille syntyneen Leonard Cohen Forum-yhteisön jäsenten luettavaksi, mikäli sattuisi niin, ettei laulu ennätä valmistumaan. Ehkä tätä runoa voidaan pitää eräänlaisena testamenttina lukijoille.

Näkyykö Cohenin laulaja-lauluntekijyys mielestäsi hänen runoudessaan ja runoilijuudessaan?

– Hän kirjoitti aina runot ensin ja niiden pohjalta sitten teki laulut. Hän on kertonut, ettei runoja kirjoittaessaan muotoile niitä lauluja varten: ensin on runo ja joistakin syntyy myöhemmin laulu. Hän saattoi tosin muuttaa joitakin alkuperäisen runon sanoja melodian tarpeisiin. Silti voi hyvin sanoa, että monet levyillä olevat kappaleet ovat nimenomaan laulettuja runoja.

Cohen on matkustanut ympäri maailmaa, tutustunut eri kulttuureihin, nähnyt lukuisia kaupunkeja, luostareita ja esiintymislavoja. Hänellä oli kodit Montrealissa, Los Angelesissa ja Kreikassa Hydran saarella.

– Hän jos kuka oli maailmankansalainen, joka huomattavan osan elämästään vietti tien päällä ja konserttikiertueilla. Hän ei kirjoittanut kanadalaisille, amerikkalaisille tai kreikkalaisille, vaan hänelle kaikki ihmiset olivat samanarvoisia ja hän kirjoitti ennakkoluulottomasti heille kaikille. Hän ei koskaan noussut runoillaan ketään vastaan.

Rakkaus oli Cohenin runouden kantava voima.

– Hän käsitteli jokaisessa runokokoelmassaan ja laulussaan rakkautta, rakkauden etsimistä ja sen menettämistä, joten häntä voidaan luonnehtia myös rakkausrunoilijaksi. Runot ja laulujen tekstit eivät kuitenkaan olleet koskaan siirappimaisia, vaan hän meni huomattavasti syvemmille tasoille kuin vaikkapa iskelmissä on tapana.

”Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta?”

Ovatko Cohenin kaunokirjalliset tekstit jääneet hänen musiikkinsa ja laulujensa varjoon?

– Suuri yleisö tuntee hänet musiikista ja se on vain osa kokonaisuudesta. Mikäli haluamme oppia tuntemaan ja ymmärtämään tätä merkittävää runoilijaa ja laulaja-lauluntekijää, emme voi sivuuttaa kaunokirjallista puolta, koska ”alussa oli sana” ja vasta tämän jälkeen tuli laulu. Siispä pitää lähteä liikkeelle syventymällä teksteihin. Samaan hengenvetoon on todettava, että englanninkielisessä maailmassa Cohenin runoteoksia on myyty varsin paljon ja niitä myös luetaan. Esimerkiksi Kaipauksen kirja on kohonnut runokokoelmalle harvinaisen suuriin myyntilukuihin. Kotimaassaan Kanadassa Cohen on luonnollisesti ollut koko uransa ajan hyvin seurattu runoilija ja hänen kirjojaan on myyty paljon.

”Cohenin tuotanto on omiaan ihmisille, jotka haluavat ja pystyvät keskittymään kuulemaansa ja lukemaansa.”

Keiden kannattaa tutustua Cohenin kirjalliseen ja musiikilliseen tuotantoon?

– Hänen elämäntyönsä on suunnattu sellaisille henkilöille, jotka haluavat kuunnella laulujen sisältöä ja syventyä pohdiskellen lukemiinsa runoihin. Cohenin tuotanto on omiaan ihmisille, jotka haluavat ja pystyvät keskittymään kuulemaansa ja lukemaansa. Ihanteellista olisi, jos uudella lukijalla ja laulujen kuuntelijalla olisi tilaisuus käydä hänen tuotantoaan läpi kronologisessa järjestyksessä, silloin siitä saisi kaikkein eniten, Arjatsalo päättää.

Kirjailija Raymond Carver on otsikoinut tunnetun novellinsa kysyvästi Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta. Emmekö tällöin puhu Cohenista ihmisenä, hänen elämästään, proosastaan, runoudestaan, musiikistaan ja lauluistaan. Kuunnelkaa Cohenin musiikkia ja lukekaa hänen tekstejään. Se auttaa osaltaan vastaamaan Carverin esittämään kysymykseen. Cohenin muistoa kunnioittaen omistan tämän artikkelin kaikille rakkautta, lämpöä ja humaania ymmärrystä janoaville – naisille.