Hävettääkö, Sipilä?
Juha Sipilän hallituksen puoliväliriihin saldoa: Armeijalle lisää rahaa ja aseita. Työttömyysturvaa leikataan niin sanotulla aktiivimallilla, mikä ei tuo lisää työpaikkoja. Kunnilta leikkaaminen jatkuu noin puolella miljardilla.
Koulutukseen ja opiskelijoille luvatut "lisäykset" ovat tuskin kymmenettä osaa siitä, mitä hallitus on aiemmin tänä vuonna leikannut mm. ammatillisesta koulutuksesta ja opintotuesta. Päivähoitomaksuihin helpotuksia, mutta ei päiväkotien resurssipulaan. Asumistukeen katto, mutta ei vuokriin.
Valheiden politiikkaa
Senaatintorille valtioneuvoston eteen maanantaiaamuna kokoontunut Joukkovoiman mielenosoitus halusi välittää terveisensä kehysriiheen kokoontuneelle hallitukselle. Joku oli tuonut torille myös pääministeri Sipilän ennen kehysriihtä hehkuttaman ”välittämisen korin”. Se muistutti erehdyttävästi lasten arkkua. Arkku oli peräisin puolitoista vuotta sitten järjestetystä mielenosoituksesta, jossa symbolisesti haudattiin hyvinvointivaltio.
Joukkovoima-aktiivi Raisa Lehtomäki muistutti, että köyhyys voi kirjaimellisesti tappaa. Hallituksen leikkaukset ja Kelan sekoilu toimeentulotuen kanssa on esimerkiksi jättänyt monia pitkäaikaissairaita ilman lääkitystä.
Lehtomäen mukaan meillä vallitsee Suomessa valheiden politiikka.
– Meille on esimerkiksi tulossa sote-uudistus, jossa kättelyssä 17,2, miljardia häipyy terveysalan suuryritysten taskuihin. Suomi on pieni maa, meitä on vain viisi miljoonaa. Jos meillä ei ole yhteistä vastuuta, meille voi käydä todella huonosti.
Hyvinvointivaltiota rapautetaan
Suomessa uskotaan naiivisti edelleen, että poliitikot ajattelisivat kansalaisten parasta. Lehtomäen mukaan vallalla on kuitenkin suunnaton ahneus. Kehitys alkoi jo 1990-luvulla, kun pääomaverotus muutettiin tasaverotukseksi. Silloin alkoi suomalaisen hyvinvointivaltion veropohjan rapauttaminen, mikä näkyy nyt lisääntyvänä pahoinvointina.
Joukkovoima tahtoo, että päättäjät laittavat ahneudelle pisteen. Silloin ei tarvitse leikata kaikista köyhimpien elinmahdollisuuksia. Leikkaukset eivät ole välttämättömiä.
Entä saatiinko otsikon kysymykseen vastausta? Kehysriihen jälkeen Sipilän huulilla oli niin mairea hymy, että tuskinpa hävettää.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.