Hallitus kikkailee budjettiluvuilla

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 28/2007

TA (Turku) Budjettiesityksen sisältö pettää pienituloisia ihmisiä. Demokraattisen naisverkoston puheenjohtajan Kaija Kiesslingin mukaan kuvaava esimerkki on jo se, miten hallitus julkistaa budjettilukuja.

– Sosiaali- ja terveysministeriön rahamäärän kerrotaan valheellisesti kasvaneen viimevuotisesta kuusi prosenttia eli 768 miljoonaa euroa. Viime vuoteen verrattuna sosiaali- ja terveydenhuollon budjetti on päinvastoin yli 532 miljoonaa euroa pienempi, sillä loppusummassa on mukana hallitusohjelman mukaiset määrärahojen siirrot työ- ja ympäristöministeriöltä, yhteensä 1,3 miljardia euroa. Loppusumma on suurempi, mutta vain toisten ministeriöiden alueilta siirrettyjen määrärahojen turvin. Tosiasiallisesti sosiaali- ja terveysministeriön määrärahoja on vähennetty – ajankohtana, jolloin kaikki tosiasiat vaativat niiden lisäämistä, sanoo Kiessling.

Katainen söi sanansa

Viimevuotista reilut puoli miljardia euroa pienemmästä budjetista pitäisi riittää jaettavaksi niin palveluihin kuin työntekijöiden palkkojen korotukseen, sillä valtionosuudet kunnille luovat pohjan näille edellytyksille. Kuntatyönantaja voi todeta, ettei tasa-arvokorotusten mukaisiin palkkoihin ole varaa.

– Näin pian unohtaa myös ministeri Jyrki Katainen eduskunnassa 24. huhtikuuta pitämänsä puheen, jossa hän kehui hallituksen keskeisimmäksi tavoitteeksi nimenomaan naisvaltaisten alojen – usein kunnallisten alojen – palkkauksen korjaamisen.

Hallituksen budjettiesitys vesittää muun muassa terveydenhuollon palkkojen korottamisen. – Palkkojen tasa-arvokehityksestä ei ole toivoakaan. Hallitus naulaa naisten heikomman tulotason ja samalla köyhyyden pysyväksi ilmiöksi, Kiessling sanoo.

Maksut ja hinnat kallistuvat

Hallituksen linjaama politiikka näkyy Kiesslingin mukaan kirkkaasti siinä, että samalla kun budjetissa on ylijäämää kaksi miljardia euroa, aiotaan terveyskeskusmaksuja nostaa.

– Miksei edellä kerrottua yli 532 miljoonan vähennystä kompensoida budjetin ylijäämästä? Miksi se maksatetaan sairailla ihmisillä? Suomessa sairastaminen on jo muutoinkin kansainvälisesti huippukallista, puhumattakaan köyhyyden syvenemisestä.

Samaan aikaan hallitus tukee budjetilla aiempaa vahvemmin yksityistä sektoria, sillä esimerkiksi hammashuollon Kela-korvauksia ollaan nostamassa 40 prosenttiin. Kiessling korostaa, että näin kansalaisia ohjataan käyttämään yksityistä sektoria, jotta julkisen hammashuollon resurssipula ei saisi niin paljon huomiota.

Budjetin epäoikeudenmukaisuus korostuu edelleen olemattomilla yksinhuoltaja- ja eläkekorotuksilla samaan aikaan, kun vaikkapa energiaverojen hinnat koskettavat niin pienituloisia kuin rikkaitakin. Bussilippujen hinnat nousevat, sähkölasku nousee.

– Katainen jopa kehui, miten "nyt on hyvä aika nostaa veroja, kun taloussuhdanne on hyvä" – köyhistä välittämättä! Esimerkiksi eläkeläisten verotasaus merkitsee alimmalle eläketuloryhmälle vain noin viiden euron muutosta eläkkeessä, joten se siitä erinomaiseksi kehutusta eläkeläisten huomioimisesta. Sen sijaan taitetun indeksin korjaaminen ei kuulu edes keskusteluaiheisiin hallituksen budjetissa.