Tiedonantajan vaalitarjous voimassa eurovaalipäivään 2019 asti - 3kk lehdet vain 20 euroa! Ota lehti käyttöön vaalityössä ja kansalaisvaikuttamisen kentillä!
Hallitus sivuuttaa tylysti yleisen edun maankäytössä
Pääministeri Juha Sipilän johtaman hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Lakiehdotus on ympäristölle haitallinen ja sivuuttaa yleisen edun valvonnan heikentämällä valtion ympäristöviranomaisten toimivaltaa. Vastuu ympäristövalvonnasta on siirtymässä yhä enemmän vapaehtoisille ja järjestöille.
Vastuu ympäristövalvonnasta on siirtymässä vapaehtoisille ja järjestöille.
– Yleisen edun vaaliminen on julkisen vallan keskeisiä tehtäviä. Se on myös yksi oikeus- ja hyvinvointivaltion kulmakivistä, huomauttaa Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.
Maankäytön suunnittelussa yleinen etu edellyttää, että valtion ympäristöviranomainen kykenee valvomaan kaavoituksen oikeudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä sekä laatua. Viime kädessä viranomaisella tulee olla mahdollisuus käyttää myös valitusoikeuttaan. Hallitus on kuitenkin poistamassa valtion ympäristöviranomaisten ohjaustehtävät kuntien kaavoituksen osalta ja samalla rajaamassa niiden valitusoikeutta.
ELY-keskusten asema heikkenee
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ovat ohjanneet valtion viranomaisena kaavoitusta. Hallitus esittää merkittäviä heikennyksiä niiden ohjaustehtäviin ja valitusoikeuteen. Tämä on erittäin kyseenalaista, koska esimerkiksi tutkimukset osoittavat kiistatta ELY-keskusten valitusten olevan perusteltuja ja myös menestyksekkäitä. ELY-keskusten ohjaus- ja valvontatehtävien heikentäminen vähentää kaavoituksen asiantuntijuutta ja johtanee menettelyihin ja ratkaisuihin, jotka eivät kestä oikeudellista muutoksenhakua.
”Valtion oikeudellista laillisuusvalvontaa ei voi siirtää järjestöille ja kansalaisille.”
ELY-keskusten valvontatehtavän ja valitusoikeuden rajaaminen korostaa muiden viranomaisten, järjestojen ja kansalaisten roolia päätösten seuraamisessa.
– Valtion oikeudellista laillisuusvalvontaa ei voi kuitenkaan siirtää järjestöille ja kansalaisille. Järjestöillä ja kansalaisilla ei ole riittäviä resursseja hoitaa tätä tehtävää. Lisäksi muutoksenhaun maksut ovat nousussa, sanoo ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Suuntana villi länsi
Lupaviidakon keventämisen ja sujuvoittamisen nimissä hallitus poistaisi yleiskaavojen maa- ja metsätalousvaltaisilta alueilta maisematyöluvan, joka on toiminut kunnissa tehokkaana välineenä hallita erityisesti ulkoilu- ja virkistysmetsien hakkuita. Maisematyöluvilla on voitu muuttaa herkkien ja kuntalaisille arvokkaiden alueiden avohakkuita virkistys- ja ympäristöarvoja paremmin turvaaviksi poimintahakkuiksi. Uudistuksen myötä lähimetsien avohakkuut lisääntyisivät merkittävästi.
Uudistuksen myötä lähimetsien avohakkuut lisääntyisivät merkittävästi.
– Sipilän hallitus johdattaa maata villin lännen suuntaan. Ympäristöviranomaisten vähentäminen, kansalaisten valitusoikeuksien heikentäminen ja lupamenettelyiden keventäminen murentaa ympäristön ja kansalaisten oikeusturvaa, Päivi Lundvall arvioi.
Hallituksen ehdotusten sijaan lainsäädäntömuutosten tulisi Luonnonsuojeluliiton mielestä keskittyä kaavoitus- ja lupamenettelyjen yhtenäistämisen sekä viranomaisten, kansalaisten ja toiminnanharjoittajien välisen vuorovaikutuksen parantamiseen. Näin maankäytön suunnittelu tehostuisi eikä vaarantaisi oikeudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä.
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantaja tukee työväen joukkotoimintaa! Tervehdi toveria ja kaveria vappunumerossa ja osallistu työväenlehden joukkorahoitukseen.
Suomalainen Konecranes ei halua noudattaa Ranskan lainsäädäntöä ranskalaisten työntekijöiden kohdalla. Yhtiön päätoimipaikkaan Hyvinkäälle saapuu delegaatio 28.3. saadakseen äänensä kuulumaan yhtiökokouksen yhteydessä.
- ‹ edellinen
- 30 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.