Helsingin Keskuspuiston puolesta kampanjoidaan
Jo lähes 7 000 helsinkiläistä on allekirjoittanut vetoomuksen Keskuspuistoon rakentamista vastaan. Valmistella olevassa Helsingin yleiskaavassa Keskuspuistoon esitetään 20 000 asukkaan asuinaluetta ja runsaasti toimitiloja. Käytännössä se lähestulkoon katkaisisi puiston Pirkkolan kohdalta ja supistaisi sitä muualtakin rajusti.
– Ihmiset ovat vahvasti aktivoituneet Keskuspuiston puolesta, arvioi Veli-Pekka Kantanen, Keskuspuistoa puolustavassa ryhmässä toimiva Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja.
Nimiä kerätään internetin ohella paperille monissa kirjastoissa ja Maunulan asukastalolla. Vetoomus luovutetaan toukokuun alussa kaupunkisuunnittelulautakunnalle, jonka on tarkoitus tehdä kesäkuussa esitys yleiskaavasta kaupunginvaltuustolle.
Uhrataanko Keskuspuisto gryndereille?
Keskuspuistoon rakentamista on perusteltu sillä, että Helsinkiin tarvitaan lisää asuntoja. SKP:n ja Helsinki-listojen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen pitää perustelua harhaanjohtavana.
– Yleiskaavaehdotuksen mukaan viime aikojen kiivas rakentamistahti jatkuisivat vuoteen 2050 asti koko ajan yhtä kovana. Voi kysyä, onko tämä realistista, mistä siihen löytyvät rahat ja onko näin raju muuttoliike sen enempää helsinkiläisten kuin muun Suomen etu.
Hakanen kiinnittää huomiota siihen, että ehdotuksessa kaavoitetaan ”varmuuden vuoksi”rakentamista kaksi kertaa enemmän kuin tavoiteltu asukasluvun 260 000 hengen lisäys edellyttää. Toimitilojen oletetaan lisääntyvän samassa suhteessa kuin asuntorakentaminen, vaikka ennusteiden mukaan toimitilojen käyttö tehostuu ja lisätarve on pienempi. Lisäksi asuntorakentamiselle tulee vapautumaan vuoteen 2050 mennessä maata liikenteeltä, joka muuttuu joukkoliikenteen ja älykkäiden liikenneverkkojen myötä.
– On nurinkurista vedota Keskuspuistoon rakentamisessa Helsingin kasvuun, koska asukasmäärän myötä kasvaa myös viher- ja virkistysalueiden tarve. Tärkeitä viheralueita ei pidä uhrata grynderien voitontavoittelulle, Hakanen kommentoi. Samalla hän ihmettelee, miksi muu vasemmisto ja vihreät ovat niin hiljaa asiassa.
Karnevaali Keskuspuistossa
Sunnuntaina 24.huhtikuuta järjestetään Keskuspuiston puolesta keväinen karnevaali.
– Toivomme, että ihmiset tulevat iloisin mielin viettämään päivää, mutta on erittäin tärkeää, että jokainen voi konkreettisesti nähdä, mitkä alueet ovat uhattuina. Linjaamme rakentamisalueet huomionauhalla, jotta on helppo hahmottaa esimerkiksi mitkä kulkureitit ja maastot jäisivät rakennusten alle, Veli-Pekka Kantanen kertoo.
Karnevaalipäivänä on eri puolilla Keskuspuistoa tapahtumia kello 11 – 15. On lastenohjelmaa, musiikkia, elämysseikkailurasteja kaikenikäisille, linnunpönttöjen nikkarointia, geokätköilijöiden vetämä retki, pop up –kahvila, venezuelalaista ruokaa, tiedotusta ja keskusteluja yleiskaavasta. Myös puolueet ja valtuutetut on kutsuttu paikalle.
Keskuspuistoryhmässä ja karnevaalissa ovat mukana mm. Pohjois-Haaga-seura, Pro Haaga, Maunula-seura, Pakila-seura, Pirkkolan omakotiyhdistys, Metsälä-seura, Paloheinän-Torpparimäen kaupunginosayhdistys, Ruskeasuo-seura, Meilahti-seura, Meilahden seurakunta, Suomen Latu, Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin -liike, Luonto-Liiton metsäryhmä, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Lintutieteellinen yhdistys Tringa, Kivihaan viljelijät, Pirttipolun rivitalojen asukastoimikunta ja Helsingin Keskuspuiston puolesta ry.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.