Helsingin Roope Ankka & Tupu, Hupu ja Lupu

Helsingin kaupunki tekee tänä vuonna noin 446 miljoonaa euroa ylijäämää. Niitä ei aiota käyttää kaupungin palvelujen parantamiseen. Päinvastoin palveluja leikataan, vaikka myös ensi vuoden budjettiesitys on 120 miljoonaa ylijäämäinen.

– Helsingillä menee hyvin, mutta meneekö helsinkiläisillä, kysyi SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen keskiviikkona, kun kaupunginvaltuusto aloitti ensi vuoden talousarvion käsittelyn.

– Kun kuuntelee puheita, joilla budjettiesitystä on kehuttu, voi sanoa, että politiikassa eletään ”faktojen jälkeistä aikaa” muuallakin kuin Yhdysvalloissa. Tämänkin kaupungin eliitti on etääntynyt kauas useimpien helsinkiläisten arjen todellisuudesta, kommentoi Hakanen valtuuston keskustelua.

”Esityksen mukaan toimintamenot vähenevät, vaikka asukkaiden määrä kasvaa vuodessa 6 500 – 8 000.”

– On kehuttu, että ”lisätään” määrärahoja palveluihin, vaikka tosiasiassa määrärahat on jäädytetty tai niitä leikataan. Esityksen mukaan toimintamenot vähenevät, vaikka asukkaiden määrä kasvaa vuodessa 6 500 – 8 000.

Helsingin johto muistuttaa Hakasen mielestä yhä enemmän saitaa Roope Ankkaa, joka istuu valtavan rahakasan päällä.

– Kaupungin palvelujen karsiminen sopii kokoomuksen tavoitteisiin yksityisten markkinoiden laajentamisesta. Mutta miten sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto voivat olla mukana sopimuksessa, joka jatkaa palvelujen alibudjetoimista ja heikentämistä samaan aikaan kun Helsinki tekee satojen miljoonien ylijäämää.

Kokoomus ja firmat voittavat

Hakasen mielestä budjettineuvottelujen tulos oli kokoomuksen voitto 10 – 1, ja tappio helsinkiläisille.

– Voittajiksi selvisivät myös kokoomuksen Lasse Männistön, Laura Rädyn ja kumppaneiden edustamat yksityiset firmat, joille ohjataan lisää verovaroja lisäämällä palveluseteleiden osuutta ja laajentamalla kilpailuttamista muun muassa terveys-, ruoka- ja siivouspalveluissa.

Hakanen teki sitoutumattoman René Hurstin kannattamana kymmenen esitystä määrärahojen lisäämiseksi työllisyyteen, vanhuspalveluihin, perusterveydenhuoltoon, sosiaalityöhön, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen, kirjastoille, kulttuuriin, nuorisotyöhön, työväenopistolle ja työntekijöiden palkkaukseen.

Lisäksi Hursti esitti nelikohtaisen ehdotuksen sote-palvelujen määrärahojen lisäämiseksi 21 miljoonalla ja kristillisten Mika Ebeling 30 miljoonan lisäämistä investointibudjettiin muun muassa koulutilojen korjaamiseksi. Muut valtuustoryhmät kannattivat 4,7 miljardin euron budjettiesityksen hyväksymistä muutoksitta.

Valtuusto äänestää budjetista seuraavassa kokouksessa marraskuun lopussa.