Helsingin vanhuspalveluohjelma jatkaa menojen karsimista

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 13/2006.

Vanhusten määrä ja osuus väestöstä kasvaa Helsingissä voimakkaasti. Samaan aikaan kaupungin johto aikoo kuitenkin vähentää vanhuspalvelujen määrärahoja.

Kaupunginvaltuusto kävi keskiviikkona monituntisen keskustelun vanhuspalveluohjelmasta vuosille 2006 – 2009. SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti ohjelman palauttamista uudelleen valmisteltavaksi niin, että palveluihin osoitetaan myös lisää resursseja.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) syyllisti keskustelussa omaisia siitä, että he "ulkoistavat" vastuutaan vanhuksista. Varsinkin kokoomuksen ja keskustan puhujat korostivat yksityisten palvelumarkkinoiden kehittämistä palveluseteleiden, ostopalvelujen ja yksityisten senioriasuntojen tukemisen avulla.

Myös SDP:n, vihreiden, Vasemmistoliiton, kristillisten ja perussuomalaisten ryhmät olivat valmiita hyväksymään vanhuspalveluohjelman sellaisenaan.

Laitospaikkoja vähennetään

SKP:n ja asukaslistan Yrjö Hakanen vaati vanhuspalvelujen määrärahojen tason korottamista, koska palveluja on nyt alibudjetoitu ja koska palvelujen tarpeet lisääntyvät ikä-ihmisten määrän kasvaessa.

– Ohjelman valmistelu ei ole tapahtunut ikä-ihmisten tarpeista vaan lähinnä hallinnon ja kustannustehokkuuden lähtökohdista. Keskeisenä lähtökohtana on ollut menojen alentaminen viiden seuraavaksi suurimman kaupungin tasolle, vaikka Helsingissä kustannukset ovat monesta syystä korkeammat.

Hakanen piti epärealistisena ja suorastaan julmana ohjelman liitteessä esitettyä pitkäaikaissairaalapaikkojen vähentämistä 250:llä vuoteen 2009 mennessä, vieläpä ilman vastaavaa lisäystä kaupungin vanhainkoti- ja palveluasuntopaikkojen määrään. Hän muistutti, että jo nyt sadat jonottavat turhaan hoivapaikkaa.

Myös kotihoitoa karsitaan

Ohjelman tavoitteeksi on kirjattu vanhusten toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen.

– Tämän tavoitteen kanssa on ristiriidassa se, että kotihoito on supistettu lähinnä terveydenhoidollisiin toimiin ja siitä on karsittu sosiaaliset tukitoimet, kuten siivous ja kaupassakäynti.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä piti vakavana heikkoutena myös lähipalvelujen merkityksen sivuuttamista ohjelmassa. Esimerkiksi terveysasemaverkon karsiminen vie palveluja etäämmäs ja vaikeuttaa vanhusten asemaa. Hakanen nosti esiin myös tarpeen kehittää ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä ja tiedottamista 80 vuotta täyttäneiden oikeudesta palvelutarpeen henkilökohtaiseen kartoitukseen.

Kokoomus ajaa yksityistämistä

Hakanen piti hävyttömänä sitä, että kokoomuksen Vapaavuori syyllisti perheitä omansa vastuunsa ulkoistamisesta, vaikka kokoomuksen johdolla nimenomaan kaupunginhallitus on laiminlyönyt ja ulkoistanut jopa lakisääteisiä velvoitteitaan vanhuspalveluissa.

Hakanen korosti, että Helsingillä on varaa parantaa ikä-ihmisten palveluja, tekeehän kaupunkikonserni jatkuvasti voittoa. Kunnan velvollisuutta huolehtia vanhuspalveluista ei pidä siirtää palveluseteleillä ja ostopalveluilla vanhusten itsensä maksettavaksi ja kaupallisten markkinoiden varaan.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä vaati kaupunkia lisäämään henkilöstön vakansseja ja parantamaan palkkausta vanhuspalveluja vaivaavan satojen työntekijöiden vajauksen poistamiseksi. Lisäksi ryhmä tuki eläkeläisjärjestöjen aloitetta vanhusasiamiehen viran perustamisesta.

Äänestykset ohjelmaan tehdyistä esityksistä siirtyivät seuraavaan kokoukseen.

* * * TA-FAKTA:

Suomen väestörakenteen muutoksen yleiset piirteet lähivuosikymmeninä ovat:

* vanhusten määrä lisääntyy

* yli 80-vuotiaiden määrä lisääntyy nopeimmin

* työikäisen väestön osuus vähenee

* väestön ikääntyminen on yksi nopeimmista Euroopassa

* kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän 2010-luvulla

* vaikka hedelmällisyys lisääntyisikin, se ei muuta seuraavien 30-vuoden kehitystä olennaisesti

* Suomen väestön ikärakenne ei vuonna 2025 oleellisesti poikkea muusta Euroopasta

Lähde: Helsingin yliopiston sosiologian laitos.