Helsingin ylijäämistä vaaditaan rahaa palveluihin
Helsingin valtuustolle vietiin eilen asukkaiden ehdotuksia siitä, mihin kaupungin 500 miljoonan euron ylijäämiä pitäisi käyttää. Asukkaiden Helsinki -yhteislistan kokoamat ehdotukset toimitettiin koronaturvaohjeita noudattaen kaupungintalolle aloiteketjuna, yksi henkilö kerrallaan.
Asukkaiden Helsinki -listan tiedotteessa ihmetellään kaupungin johdon lausuntoja, joiden mukaan ylijäämä ei olisi todellista rahaa, jota valtuusto voi ohjata asukkaiden tarpeiden mukaan.
– Pormestari Jan Vapaavuoren väite, että kaupunki ”ei laita rahaa sukanvarteen”, ja apulaispormestari Anni Sinnemäen twiitti, jonka mukaan ”jokainen penni” ylijäämistä on käytetty investointeihin, eivät ole totta, kommentoi aloitteiden kokoamiseen osallistunut Yrjö Hakanen.
Todellisuudessa kaupunki on kasvattanut pankkitileillä makaavat rahavaransa runsaassa kymmenessä vuodessa lähes viisinkertaisiksi. Ne olivat viime vuoden tilinpäätöksessä jo yli 1 600 miljoonaa euroa. Kaiken lisäksi kaupungilla on lainasaatavia kaksi enemmän kuin velkaa.
Valtuusto päättää tilinpäätöksestä kahden viikon kuluttua. Asukkaiden aloitteissa esitetään, että valtuusto ohjaa ylijäämistä rahaa koulutukseen, varhaiskasvatukseen, terveydenhoitoon, vanhuspalveluihin, kulttuuriin, joukkoliikenteeseen ja muihin peruspalveluihin sekä työllisyyteen, ilmastotekoihin ja asumismenojen nousun hillitsemiseen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Miten pitkälle pääoma on valmis menemään, kun säästöjä haetaan sairailta, köyhiltä ja opiskelijoilta – niiltä, joilla ei ole enää mitään, mistä ottaa? Orpo-Purran hallituksen kaavailema sosiaaliturvan heikennys paljastuu toimenpidekokonaisuudeksi, joka ei lisää työllisyyttä, vaan vahvistaa valtion roolia kurinpitokoneistona: työkyvyttömiä ja osatyökykyisiä pakotetaan simuloimaan työmarkkinakelpoisuutta leikkausten uhalla.