Sipilän hallitus jatkaa sotaisaa politiikkaansa. Rauhanjärjestöt ovat pettyneitä rauhantyön valtionapujen määrään hallituksen talousarvioesityksessä ensi vuodelle.
Helsingin ylijäämistä vaaditaan rahaa palveluihin
Helsingin valtuustolle vietiin eilen asukkaiden ehdotuksia siitä, mihin kaupungin 500 miljoonan euron ylijäämiä pitäisi käyttää. Asukkaiden Helsinki -yhteislistan kokoamat ehdotukset toimitettiin koronaturvaohjeita noudattaen kaupungintalolle aloiteketjuna, yksi henkilö kerrallaan.
Asukkaiden Helsinki -listan tiedotteessa ihmetellään kaupungin johdon lausuntoja, joiden mukaan ylijäämä ei olisi todellista rahaa, jota valtuusto voi ohjata asukkaiden tarpeiden mukaan.
– Pormestari Jan Vapaavuoren väite, että kaupunki ”ei laita rahaa sukanvarteen”, ja apulaispormestari Anni Sinnemäen twiitti, jonka mukaan ”jokainen penni” ylijäämistä on käytetty investointeihin, eivät ole totta, kommentoi aloitteiden kokoamiseen osallistunut Yrjö Hakanen.
Todellisuudessa kaupunki on kasvattanut pankkitileillä makaavat rahavaransa runsaassa kymmenessä vuodessa lähes viisinkertaisiksi. Ne olivat viime vuoden tilinpäätöksessä jo yli 1 600 miljoonaa euroa. Kaiken lisäksi kaupungilla on lainasaatavia kaksi enemmän kuin velkaa.
Valtuusto päättää tilinpäätöksestä kahden viikon kuluttua. Asukkaiden aloitteissa esitetään, että valtuusto ohjaa ylijäämistä rahaa koulutukseen, varhaiskasvatukseen, terveydenhoitoon, vanhuspalveluihin, kulttuuriin, joukkoliikenteeseen ja muihin peruspalveluihin sekä työllisyyteen, ilmastotekoihin ja asumismenojen nousun hillitsemiseen.
Kirjoittajan artikkelit
Teollisuusliitto on päättänyt mittavista, vaiheittain etenevistä toimista pääministeri Juha Sipilän hallitusta vastaan. Teollisuusliiton alojen ylityökielto astuu voimaan puoliltaöin 17. syyskuuta.
Radikaalin vasemmiston yhteistyöllä rakennettu Vastavirta-festivaali täyttää Arbiksen politiikalla, aktivismilla, keskusteluilla ja kulttuurilla. Myös Tiedonantaja on mukana festivaaleilla!
- ‹ edellinen
- 34 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?