Turun pormestarin päätös poistaa Leninin patsas kaupungista saa kritiikkiä asiantuntijalta. Tampereen Lenin-museota 21 vuotta johtanut Aimo Minkkinen sanoo Leninin taistelleen tsaarinajan imperiumia vastaan, jonka perään militaristi Putin nyt haikailee.
Helsinki ilman natseja -mielenosoitus keräsi 1500 ihmistä
07.12.2021 - 14:30
(updated: 14.12.2021 - 13:44)
Helsinki ilman natseja -mielenosoitus 6.12.2021 kuva Emma Grönqvist
Helsinki ilman natseja -mielenosoitus kokoontui itsenäisyyspäivänä viidettä kertaa. Tapahtumaan osallistui järjestäjien arvion mukaan noin 1500 ihmistä ja se oli jälleen itsenäisyyspäivän suurin mielenosoitus. Mielenosoitukseen järjestettiin bussikuljetukset myös Tampereelta ja Turusta.
Katso Tiedonantajan sivuilta kuvagalleria mielenosoituksesta ja Youtubesta video koko kulkueesta.
Kulkue lähti liikkeelle Kampista ja marssi Töölön läpi, missä se pysähtyi Runeberginkadulle, jossa kuultiin puheita ja musiikkia. Töölöntorilta alkanut äärioikeiston 612-soihtukulkue ohjattiin kiertämään Mannerheimintien kautta.
– Mielenosoitus onnistui siinä, mikä sen tarkoituskin oli, eli viemään aivan kirjaimellisesti katutilaa pois natseilta, sanoi tapahtuman tiedottaja Eino Salama.
– Väkivallaton vastarinta toimii konkreettisesti. 612-soihtukulkue ei päässyt marssimaan Töölön läpi omilla ehdoillaan, joten viestimme meni taatusti perille.
Järjestäjät neuvottelivat tapahtuman kulusta poliisin kanssa ja natsimarssin väistettyä mielenosoittajat siirtyivät vapaaehtoisesti ilmoitetulle lopetuspaikalle. Tapahtumassa esiintyivät Laua Rip, Kuopus ja Adikia
– Meistä on ilahduttavaa nähdä, että poikkeusoloista ja kovasta pakkasesta huolimatta ihmiset ovat vuosi toisensa jälkeen valmiita seisomaan toistensa takana fasismia vastaan. On tärkeää näyttää paitsi äärioikeistolle, niin myös toisillemme, ettei kukaan ole tässä taistelussa yksin, Salama jatkaa.
Tapahtuman järjesti Helsinki ilman natseja -koalitio, jonka muodostavat A-ryhmä, Varisverkosto, Helsingin vasemmistonuoret, Pinkkimusta Helsinki sekä Emilia-ryhmä.
Kirjoittajan artikkelit
Suomessa on ollut käynnissä historiallinen työtaistelujen kevät. Eri aloilla on otettu laajasti käyttöön tehokas ase työtätekevien oikeuksien ajamiseen – joukkovoimaiset lakot.
Ajankohtainen pamfletti turvallisuuspoliittisen keskusteluun: Sota ja rauha. Sotilasliittoon vai ei?
Vapaus valita toisin -yhdistys ja Ydin-lehti julkaisevat ensi viikolla pamfletin, jonka 18 asiantuntijan puheenvuorojen toivovat vaikuttavan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tehtäviin linjauksiin. Viime aikoina keskustelua on hallinnut tarve edetä ripeästi ja mahdollisen Nato-jäsenyyden suhteen aikataulut ovat muuttuneet kuukausista viikkoihin.
- ‹ edellinen
- 27 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?