Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta. Perustason sote-palvelujen siirtäminen pois kunnista on historiallinen virhe, katsoo uudistusta Tiedonantajalle arvioinut Yrjö Hakanen.
Helsinki leikkaa ja tekee voittoa
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen viime viikolla julkistama ehdotus Helsingin ensi vuoden talousarvioksi tavoittelee yli sata miljoonaa euroa tätä vuotta parempaa tulosta, mutta leikkaa sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen palveluja. Kokoomuslainen kaupunginjohtaja esittää lisää rahaa hankkeisiin, joissa yksityiset palveluntuottajat ja grynderit voivat rahastaa, samaan aikaan kun kaupungin omia palveluja kurjistetaan.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin esitetään euromääräisestikin vähemmän rahaa kuin tänä vuonna käytetään. Palvelujen tarve kuitenkin kasvaa kun asukasmäärä lisääntyy noin 8 000:lla, vanhusten osuus kasvaa ja työttömyys pahenee. Sote-lautakunnan jo valmiiksi alimitoitetusta ehdotuksesta on leikattu 20 miljoonaa ja HUS:n erikoissairaanhoidon rahoituksesta 15 miljoonaa euroa.
Varhaiskasvatuksen määrärahat kaupunginjohtaja haluaa jäädyttää, vaikka lasten määrä kasvaa. Samalla yksityisten päivähoitofirmojen tukemiseen ohjattaisiin lisää rahaa.
Koulutuslupaukset kokoomus pettää myös Helsingissä. Perusopetukseen, lukioille ja ammatilliseen koulutukseen esitetään budjetissa 10 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin tänä vuonna käytetään.
Myös kirjastorahoista karsitaan, vaikka rakenteilla oleva keskustakirjasto edellyttää päinvastoin lisärahoitusta. Guggenheim-museolle Pajunen olisi valmis antamaan rahaa, mutta kaupungin kulttuuritoimen pieniäkin rahoja hän esittää vähennettäväksi.
Työllisyysrahoistakin leikataan
Työttömyys on kasvanut Helsingissä muuta maata nopeammin. Pitkäaikaistyöttömiä on 45 % enemmän kuin vuosi sitten. Pajunen seuraa kuitenkin tässäkin SSS-hallituksen esimerkkiä ja esittää jo ennestään vähien työllisyysrahojen leikkaamista.
Samaan aikaan kun palveluja heikennetään, esitetään investointeihin lisää 100 miljoonaa euroa. Isoimmat rahat menevät Sörnäisten autotunneliin, Kruunusiltojen rakentamisen aloittamiseen ja Pasilaa halkoviin väylähankkeisiin – yhteensä useampi sata miljoonaa.
Nyt kun Helsingin Energia, Satama ja Palmia on yhtiöitetty, ei yhtiöistä esitetä mitään tietoja eikä niille aseteta budjetissa mitään tavoitteita. Valtuustolle ei haluta antaa mahdollisuutta ohjata merkittävää osaa kuntakonsernin tuloa tuottavasta toiminnasta.
Budjettiesitys menee seuraavaksi kaupunginhallituksen ryhmien neuvotteluihin. Valtuuston päätettäväksi esitys tulee 11.marraskuuta. SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä aikoo ennen sitä kuulla asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden evästyksiä. Ryhmä jätti keväällä kymmenkunta talousarvioaloitetta palvelujen alibudjetoimisen lopettamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Rahaa tähän se ottaisi pienentämällä ylijäämiä ja karsimalla eräitä väylähankkeita.
Kirjoittajan artikkelit
Kuuntele marxilaista teoriaa ääniartikkelina. Meillä on käsissämme kapitalistisen yhteiskuntarakenteen aiheuttama ympäristökriisi, jota ei voi ratkaista, jollemme keskity koko kapitalistisen yhteiskuntarakenteen muuttamiseen. Artikkeli listaa syitä, miksi ympäristökriisiin ratkaisemiseen tarvitaan sosialismia.
Tiedonantaja-festivaalin webinaarissa 22.6. kuullaan asiaa työpaikoilta.
- ‹ edellinen
- 15 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.