Helsinki vaatii avoimuutta Länsimetron päätöksiin
Helsingin valtuusto edellyttää, että Länsimetro Oy:n hallituksen päätökset ovat tästä alkaen julkisia ja että valtuustolle tuodaan tammikuun loppuun mennessä selvitys toimista, joihin hankkeen kustannusten ja aikataulujen varmistamiseksi on ryhdytty. Päätös syntyi länsimetron lisärahoitusta koskeneen pitkän keskustelun jälkeen SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakasen ehdotuksesta.
Tämä oli jo kuudes kerta kun valtuustolle esitettiin länsimetron enimmäishinnan ja lainatakausten korottamista. Hinta on noussut alkuperäisestä noin 700 miljoonasta eurosta lähes 1,2 miljardiin. Tällä kertaa ylitys oli noin sata miljoonaa euroa.
Hinta on noussut alkuperäisestä noin 700 miljoonasta eurosta lähes 1,2 miljardiin.
Uusin budjetin ja aikataulun ylitys johti Länsimetron toimitusjohtajan vaihtamiseen. Lisäksi Helsingin toinen virkamiesedustaja yhtiön hallituksessa vaihtuu apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauriin.
Hakasen esitys hyväksyttiin
Hakanen vaati selvitystä siitä, mihin toimiin Länsimetro-yhtiö on ryhtynyt sen varmistamiseksi, että budjettiin ja aikatauluihin ei tule enää ylityksiä. Hän esitti selvitettäväksi myös projektia johtavan Sweco-yhtiön roolin ja tarkastuslautakunnan erillistä selvitystä kaupungin oman valvonnan pettämisestä.
– Kaupunginhallituksen konsernijaostolle on hankkeesta raportoitu säännöllisesti, mutta jaosto ei ole kyennyt puuttumaan asioihin. Siksi selvitykset on esitettävä myös valtuutetuille.
Etenkin vihreiden Tuomas Rantanen ja Tuuli Kousa yrittivät estää Länsimetro-yhtiön päätöksenteon avoimuutta koskevien vaatimusten liittämisen lisärahoitusta koskevaan päätökseen. Sekä Kousa että Rantanen istuvat konsernijaostossa, jonka olisi pitänyt hanketta valvoa.
Hakasen esittämä vaatimus päätösten julkisuudesta ja valtuustoon tuotavista selvityksistä hyväksyttiin lopulta kuitenkin selvin numeroin 57 – 8, tyhjää 18.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.