Helsinki vaatii avoimuutta Länsimetron päätöksiin
Helsingin valtuusto edellyttää, että Länsimetro Oy:n hallituksen päätökset ovat tästä alkaen julkisia ja että valtuustolle tuodaan tammikuun loppuun mennessä selvitys toimista, joihin hankkeen kustannusten ja aikataulujen varmistamiseksi on ryhdytty. Päätös syntyi länsimetron lisärahoitusta koskeneen pitkän keskustelun jälkeen SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakasen ehdotuksesta.
Tämä oli jo kuudes kerta kun valtuustolle esitettiin länsimetron enimmäishinnan ja lainatakausten korottamista. Hinta on noussut alkuperäisestä noin 700 miljoonasta eurosta lähes 1,2 miljardiin. Tällä kertaa ylitys oli noin sata miljoonaa euroa.
Hinta on noussut alkuperäisestä noin 700 miljoonasta eurosta lähes 1,2 miljardiin.
Uusin budjetin ja aikataulun ylitys johti Länsimetron toimitusjohtajan vaihtamiseen. Lisäksi Helsingin toinen virkamiesedustaja yhtiön hallituksessa vaihtuu apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauriin.
Hakasen esitys hyväksyttiin
Hakanen vaati selvitystä siitä, mihin toimiin Länsimetro-yhtiö on ryhtynyt sen varmistamiseksi, että budjettiin ja aikatauluihin ei tule enää ylityksiä. Hän esitti selvitettäväksi myös projektia johtavan Sweco-yhtiön roolin ja tarkastuslautakunnan erillistä selvitystä kaupungin oman valvonnan pettämisestä.
– Kaupunginhallituksen konsernijaostolle on hankkeesta raportoitu säännöllisesti, mutta jaosto ei ole kyennyt puuttumaan asioihin. Siksi selvitykset on esitettävä myös valtuutetuille.
Etenkin vihreiden Tuomas Rantanen ja Tuuli Kousa yrittivät estää Länsimetro-yhtiön päätöksenteon avoimuutta koskevien vaatimusten liittämisen lisärahoitusta koskevaan päätökseen. Sekä Kousa että Rantanen istuvat konsernijaostossa, jonka olisi pitänyt hanketta valvoa.
Hakasen esittämä vaatimus päätösten julkisuudesta ja valtuustoon tuotavista selvityksistä hyväksyttiin lopulta kuitenkin selvin numeroin 57 – 8, tyhjää 18.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Miten pitkälle pääoma on valmis menemään, kun säästöjä haetaan sairailta, köyhiltä ja opiskelijoilta – niiltä, joilla ei ole enää mitään, mistä ottaa? Orpo-Purran hallituksen kaavailema sosiaaliturvan heikennys paljastuu toimenpidekokonaisuudeksi, joka ei lisää työllisyyttä, vaan vahvistaa valtion roolia kurinpitokoneistona: työkyvyttömiä ja osatyökykyisiä pakotetaan simuloimaan työmarkkinakelpoisuutta leikkausten uhalla.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.