SKP:n pääsihteeri
Tiedonantajan toimituskunnan jäsen
Helsinki vapauttaa yritykset tontinvuokrista, asuntoyhtiöitä ei
17.04.2020 - 12:45
(updated: 21.04.2020 - 14:58)
Tontinvuokrien kohtuuttomia korotuksia vastustettiin pässien voimin 2008. Kuva Toivo Koivisto
Yritysten hätä herätti kuntapäättäjät, mutta asukkaiden ahdinko jatkuu. Tontinvuokrista voi vapautua Helsingin vuokratontilla toimiva yritys, mutta tavallisille taloyhtiöille se ei ole mahdollista.
Kaupunki on päättänyt tontinvuokrien vapautuksesta, joka koskee yrityksiä, jotka käyttävät tonttia tai sillä olevaa rakennusta pääasiallisesti tiettyihin tarkoituksiin. Näiksi on hyväksytty muun muassa ravintolat, taidetapahtumat, liike-elämää edistävä toiminta, liikunta ja terveyspalvelut, sekä majoitus ja matkailuala.
Yritystoimintaa harjoittava tontinvuokralainen voidaan nyt vapauttaa kokonaan vuokranmaksuvelvoitteista kolmen kuukauden ajalta. Maksuvapautusta tulee hakea erikseen.
Helsingin vuokratonteilla vanhenee tänä ja ensi vuonna yli 750 sopimusta.
Vapautus koskee tavallisia asunto-osakeyhtiöitä vain, jos niillä on vuokralaisina näillä aloilla toimivia yrityksiä ja näille on myönnetty vähintään tontinvuokraa vastaava alennus vuokrasta. Asuntokäytössä olevan yhtiön osalta vapautuksia ei saa, vaikka asunto-osakeyhtiön talous ajautuisi vaikeuksiin koronan yritysvuokralaisille aiheuttamien maksu- tai muiden vaikeuksien takia.
Helsingin vuokratonteilla vanhenee tänä ja ensi vuonna yli 750 sopimusta. Niiden vaikutus asukkaiden vuokriin on dramaattinen. Tontinvuokra nousee aiemmasta satoja prosentteja. Tällä hetkellä uusissa sopimuksissa tontinvuokra nousee jopa yli kolmella eurolla neliöltä kuukaudessa.
Kaupunki ei kuitenkaan ole joustamassa uusien sopimusten suhteen tälläkään kertaa, vaikka asukkaat ovat jälleen nousseet vastarintaan. Helsingin tontinvuokrajärjestelmässä on korjattavaa, mutta toistaiseksi sitä on uudistettu virkamiesten toimesta ja asukkaiden jo vuosia tekemät parannusehdotukset on hylätty.
Tekijä
Suomen kommunistinen puolue
Kirjoittajan artikkelit
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
Laajassa Kansainvälisen naistenpäivän artikkelissa Tiina Sandberg käsittelee Suomessa vallitsevaa tilannetta naisiin kohdistuvan väkivallan suhteen sekä kysymystä militarismista ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Suomen tilanne on paljon huonompi, kuin voisi kuvitella. Tasa-arvon mallimaassa naiset joutuvat erittäin usein väkivallan uhreiksi.
Tokion yliopistossa apulaisprofessorina toimiva filosofi Kohei Saito kertoi Helsingin yliopiston Post-Fossil and Post-Capitalist Futures -tapahtumassa siitä, miten hän näkee ihmiskunnan tulevaisuuden rakentuvan sosialismin pohjalta ja perustuvan niukkuuteen. Parasta hänen visiossaan on, ettei se pidä sisällään vaatimuksia epävarmoille teknologisille läpimurroille tai muille Deus ex Machina ratkaisuille, joihin monet muut tarttuvat.
- 1 / 20
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.