Hoitajien palkkataso on arvostuksen mittari
Tehy ilmoitti tiistaina 9. lokakuuta palkkatavoitteensa ja keinot, joilla tavoitteeseen pyritään.
Koulutetun hoitohenkilökunnan palkkavaatimus on kuntasektorilla työskenteleville jäsenille vajaan 2,5 vuoden sopimuskaudella yhteensä 400-600 euron korotukset vähimmäispalkkoihin ja tehtäväkohtaisiin peruspalkkoihin. Korotuksen jälkeen esimerkiksi sairaanhoitajan ja fysioterapeutin vähimmäispalkka olisi noin 2190 euroa kuukaudessa.
Liitto korosti, että hoitohenkilöstön palkkataso on Suomessa tällä hetkellä noin 83 prosenttia OECD-maiden keskiarvosta.
Tehyn työtaistelumalli on joukkoirtisanoutuminen, jonka tarkemmista rajauksista ja yksityiskohdista informoidaan Tehyn puheenjohtajan Jaana Laitinen-Pesolan mukaan maanantaina 15. lokakuuta. Joukkoirtisanoutuminen koskisi lähinnä suuria työpaikkoja, kuten yliopistollisia keskussairaaloita.
Valitulla työtaistelumallilla Tehy voi varmistaa, ettei työtaistelua murreta suojelutyövelvoitteilla. Laki ei voi pakottaa irtisanoutunutta työntekijää suojelutyöhön.
Hoitajien venymisellä raja
Jaana Laitinen-Pesola korostaa, että kuntasektorilla toimivien tehyläisten peruspalkkataso mittaa koulutetun hoitohenkilöstön työn arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa.
–Peruspalkkataso kertoo myös näihin ammatteihin valmistuville nuorille, että heidän työstään maksetaan jatkossa koulutuksen ja työn vaativuuden edellyttämä asiallinen rahallinen korvaus. Kyse on terveydenhuollon tulevaisuuden varmistamisesta.
Pesola-Laitinen huomauttaa, että sinänsä laadukas ja kansainvälisissä vertailuissa halpa suomalainen terveydenhuolto on toiminut hoitohenkilöstön venymisen ja heikon palkkatason varassa. Näin ei voi enää jatkua.
–Vetoan edelleen sekä kuntatyönantajaan että poliittiseen päättäjään. Kuntatyönantajan on työmarkkinaosapuolena nähtävä toimintansa yhteys kuntien arkeen ja kuntalaisten kannalta keskeisten palveluiden turvaamiseen. Myös poliittisen päättäjän tulee kantaa vastuunsa siitä, miten turvataan kansalaisille jatkossa laadukas ihmisarvoinen hoito, sanoo Laitinen-Pesola.
Valtiovalta vastuuseen
Hoitajien perjantaina 5. lokakuuta Helsingin Olympiastadionilla ja Eduskuntatalolla järjestämä suurmielenosoitus oli hyvä esimerkki siitä, miten yhdelläkin ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa. Sairaanhoitajaliiton yksittäinen jäsen, Heidi Reunanen, sai idean mielenilmauksesta ja otti yhteyttä liittoon, joka lähti tukemaan hanketta.
Toinen aktiivisuuden osoitus on Mikko Weckströmin alulle panema tuhatsivuinen kansalaisadressi, johon kertyi kesän ja alkusyksyn aikana yli 43000 nimeä. Adressilla vaaditaan hoitajien palkkauksen ja työolojen parantamista. Weckström luovutti nimilistan kansanedustajille perjantain mielenosoituksen yhteydessä.
Eduskuntatalon portaille oli kutsuttu kansanedustajien lisäksi myös Kunnallisen työmarkkinalaitoksen väkeä, mutta kuntatyönantaja ei vaivautunut paikalle. Sen sijaan hallituspuolueiden edustajat saivat niskaansa hoitajien äänekkään vastalauseen. Väite, ettei hoitajien palkkakysymystä ratkaista eduskunnassa, ei vakuuttanut mielenosoittajia.
–Valtiovallalla on osansa terveydenhuollon ratkaisuissa. Osa kunnista on niin vaikeassa tilanteessa, että ne eivät selviä asianmukaisista palkankorotuksista itse. Toisaalta, jos palkat eivät nouse riittävästi, kunnat eivät myöskään voi tarjota terveydenhuoltoa, kun ammattilaisia ei enää ole, sanoi Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Katriina Laaksonen.
Pula viisaista päättäjistä
Katriina Laaksosen mukaan sairaanhoitajilla on vastuu hoitotyöstä sekä potilaista. Sairaanhoitajia edustavilla järjestöillä on puolestaan vastuu siitä, että sairaanhoitajien asiat tulevat kuulluiksi.
–Päättäjillä on oma vastuunsa siitä, että sairaanhoitajat voivat tehdä työtään sellaisissa oloissa, että vastuun kantaminen hoitotyöstä on mahdollista, korosti Laaksonen.
Hänen mielestään hoitajapulaakin pahempi yhteiskunnallinen ongelma on pula viisaista päättäjistä, joilla olisi poliittista tahtoa ratkaista terveydenhoitoalan keskeisiä kysymyksiä.
Perjantaisen mielenosoituksen jälkeen eduskunta äänesti opposition jättämästä välikysymyksestä, joka koski hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamista. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen selvin numeroin 104-64.
MARKO KORVELA