Hupeneva jakovara vai jako uusiksi?
Vuosina 1975-1990, siis pitkällä aikavälillä ennen lamaa, yritysten voitot olivat keskimäärin runsas 20 prosenttia yritysten nettoarvonlisäyksestä. Laman jälkeen voitot kasvoivat jyrkästi ja viime vuosina prosenttiluku on ollut yli 35, siis noin kaksinkertainen. 1990-luvun alkuun verrattuna voittojen osuus on nyt 3-4-kertainen.
Vuonna 2005 yritysten voitot olivat yli 25 miljardia euroa. Tämä tiesi sitä, että euroissa laskettuna yritysvoitot olivat vuonna 2005 yli yhdeksän miljardia suuremmat kuin mitä lamaa edeltäneellä pitkällä aikavälillä keskimäärin. Työtulot yrityssektorilla (palkat + työnantajan sotumaksut) olivat vastaavasti vuonna 2005 noin yhdeksän miljardia euroa pienemmät kuin mitä olivat olleet lamaa edeltäneellä pitkällä aikavälillä keskimäärin. Teollisuudessa tämän vääristymän korjaaminen olisi vuonna 2005 edellyttänyt työtuloihin noin neljän euron lisäystä työtuntia kohti.
Osinkoihin enemmän kuin sosiaalipalveluihin
Ennusteiden mukaan pörssiyhtiöt jakavat tänä vuonna osinkoja viime vuoden voitoistaan lähes 11 miljardia euroa. Kun muut yritykset jakavat osinkoja ehkä 3 miljardia euroa, osakkeenomistajat ovat tänä vuonna saamassa osinkoja todellisen jättipotin, 14 miljardia euroa.
Koko sosiaali- ja terveysministeriön määrärahapotti on valtion tämän vuoden talousarviossa vajaat 12 miljardia euroa, siis vähemmän kuin osakkeenomistajien saamat osinkotulot. Tämä ministeriö on määrärahoilla mitattuna ylivoimaisesti suurin ministeriö. Sen menoihin sisältyvät suurena eränä sosiaaliset tulonsiirrot. Varsinaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin (momentilla 32. kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto) valtio käyttää tänä vuonna rahaa 4,7 miljardia euroa.
Kun otetaan huomioon kuntien rahoitusosuudet, sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kuntaliiton laskelman mukaan tänä vuonna yhteensä lähes 13 miljardia euroa. Sekin on vähemmän, kuin osakkeenomistajien osinkotulot tänä vuonna.
Tupo lahja pääomapiireille
Matti Vanhasenhallitusohjelman mukaan työhön kohdistuvaa verotusta "voidaan keventää vähintään 1,120 miljardia euroa". Joulukuussa 2004 tehdyssä tupo-sopimuksessa (voimassa ajalla 16. helmikuuta 2005 – 30. syyskuuta 2007) veronkevennysten määrä nostettiin kuitenkin 1,7 mrd. euroon (350 milj. v. 2005, 810 milj. v.2006 ja 550 milj. euroa v. 2007).
Pääomapiireille tuo tupo oli tosi arvokas lahja. Verohelpotukset tarkoittivat, että osa palkansaajien ansaitsemasta ja kaipaamasta ostovoiman kasvusta maksettiin julkisen sektorin (ja siten työntekijöiden itsensä) pussista työnantajien pussin sijasta.Pääomapiirit saivat tästä tuposta myös ylimääräisen lahjan: samaisessa tupossa sovittiin, että varallisuuden verottaminen lopetetaan Suomessa. Veron tuotto valtiolle oli verohallinnon maksuunpanotilaston mukaan vuonna 2004 lähes 150 miljoonaa euroa vuodessa....
TEUVO JUNKA