Ilmastomuutos NYT, mitä Suomi tekee?

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 2/2007.

Joulukuu oli lämpimin, jonka Ilmatieteen laitos on koskaan mitannut. Samalla tietoisuus ilmastonmuutoksesta on tehnyt läpimurron poliittiseen julkisuuteen, totesi ympäristöpäällikkö Maija Hakanen SKP:n keskuskomitean seminaarissa viime sunnuntaina.

Taloudellisen ja poliittisen eliitin piirissä tähän läpimurtoon on vaikuttanut Iso-Britannian hallituksen taloudellisen neuvonantajan Nicholas Sternin raportti. Sen mukaan ilmastonmuutoksen rajoittaminen siedettävälle tasolle maksaisi vuositasolla noin prosentin maapallon bruttokansantuotteesta, jos toimet aloitetaan heti. Jos mitään ei tehdä ja kehityksen annetaan jatkua nykyisellä mallilla, kustannukset ovat vähintään viisi prosenttia ja mahdollisesti jopa 20 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Missä maailmassa hallitus elää?

Hallitus antoi viime keväänä eduskunnalle energia- ja ilmastopolitiikan selonteon ja valmisteli maaraportin YK:n ilmastosopimukselle. Maaraportissa ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuvataan Suomen kannalta lähinnä positiivisiksi.

– Missä maailmassa hallitus oikein elää, ihmetteli Maija Hakanen.

Selonteon mukaan hallitus ei aio toteuttaa edes Kioton sopimuksen mukaisia päästövähennyksiä.

– Hallitus antaa luvan ylittää Kioton velvoitteet 15 prosentilla ainakin vuoteen 2012 asti, vaikka Suomen velvoite Kioton sopimuksen toteuttamisessa oli EU:n yhteisessä jaossa niinkin vaatimaton kuin kasvihuonepäästöjen rajoittaminen vuoden 1990 tasolle vuosina 2008 – 2012.

Rahat suuryhtiöille

Energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman piti vähentää päästöjä, mutta nykyisen hallituksen aikana ei ole otettu käyttöön juuri mitään uusia toimia uusiutuvien energialähteiden tukemiseksi tai energiankäytön tehostamiseksi, arvioi Maija Hakanen.

– Kasvihuonepäästöjen vähentämisen sijasta hallituksen ilmastopolitiikka keskittyy ydinvoimaan sekä suuryhtiöiden tukemiseen verohelpotuksilla ja ostamalla päästöoikeuksia ulkomailta.

Teollisuuden sähköveron puolittaminen merkitsee noin 100 miljoonan euron vuotuista verohelpotusta.

– Hallitus käyttää rahaa sellaisen teollisuuden tukemiseen, joka ei vähennä päästöjä eikä luo uusia työpaikkoja, vaikka saman rahan sijoittaminen uusiutuvaan energiaan ja energiaa säästävään teknologiaan antaisi sekä lisää työtä että vähemmän päästöjä.

Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet hallitusta myös EU-puheenjohtajakaudesta, jonka aikana pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa EU oli näkymätön eikä kokous saanut sovituksi aikataulua Kioton sopimuksen jatkoneuvotteluille.

Päästöjä vähennettävä radikaalisti

Ilmastonmuutoksen vaarallisimpien seurausten välttämiseksi maailman keskilämpötilan nousu pitäisi rajoittaa alle kahteen asteeseen. Tämä edellyttää globaalien päästöjen puolittamista vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmaiden pitää vähentää päästöjään 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja 80 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Suomen päästöistä energian osuus oli 82 prosenttia vuonna 2004.

– Energia on siis avainasemassa kasvihuonepäästöjen vähentämisessä, Hakanen totesi.

Päästöjä voidaan vähentää energian säästöllä, uusiutuvilla polttoaineilla ja vähentämällä liikenteen päästöjä.

– Energian säästölle on Suomessa edelleen paljon mahdollisuuksia, Hakanen kertoi.

– Esimerkiksi puunjalostusteollisuuden uusilla prosesseilla mekaanisen massan tuotannon sähkönkulutus voi laskea noin 30 prosenttia. Kehittelyvaiheessa olevalla mustalipeän kaasutuksella puuraaka-aineesta voi saada kolme kertaa nykyistä enemmän sähköä.

– Yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa voidaan rakentaa lisää etenkin keskisuurissa ja pienissä taajamissa.

– Kotitalouksien sähkön säästöpotentiaaliksi arvioidaan noin 30 prosenttia. Toimistolaitteiden ja valaistuksen kohdalla tekninen säästöpotentiaali on jopa yli 75 prosenttia.

Uusiutuva energia

Energiantuotannossa avainkysymys on lisätä uusiutuvien polttoaineiden käytön osuutta. Esimerkiksi tuulienergia voi pitkällä tähtäyksellä tuottaa jopa lähes kolmanneksen Suomen sähköntarpeesta.

Maija Hakanen piti kansallisena häpeänä sitä, että tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on alle puoli prosenttia, vaikka meillä on tällä alueella vahvaa vientiteollisuuttakin.

Energian hinta ja omistus

Energiayhtiöt keräävät nykyisin ennätyksellisiä voittoja, mutta investoivat varsin vähän uusiutuvaan energiaan ja energian säästöön.

– Yhtiöt nostavat kotitalouksien energialaskuja keinottelemalla pohjoismaisella sähköpörssillä ja päästökaupalla. Tästä kertoo esimerkiksi se, miten energian hinta jäi pysyvästi uudelle tasolle vuodenvaihteen 2002-2003 hintapiikin jälkeen pohjoismaisessa sähköpörssissä.

Markkinoiden "avaaminen kilpailulle" ei ole tuonut tehokkuutta eikä alentanut hintoja. Markkinoita hallitsevat isot yhtiöt ja kartellit, jotka keräävät ylivoittoja.

– EU:n yhteisten sähkömarkkinoiden avaaminen tulee edelleen lisäämään paineita hintojen korottamiseen.

Kilpailun asiamiehet esittävät kuitenkin lääkkeeksi kilpailun ongelmiin lisää kilpailua. SKP:n mielestä kuluttajahintojen saaminen kuriin, energiatalouden ja –omavaraisuuden kehittäminen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus edellyttävät energiatuotannon ja –huollon yhteiskunnallista omistusta ja sen demokraattista ohjausta.

Hakanen piti ongelmallisena, että energiaveroja ei ole sidottu energialähteiden hiilisisältöön, joka ohjaisi ilmaston kannalta parempiin ratkaisuihin. Energiaveroilla voi nopeuttaa ekologista rakennemuutosta, mutta se ei saa merkitä verotuksen progression lieventämistä eikä sitä, että yritykset pääsevät kuin koira veräjästä.

– Nykyinen energiaverotus laittaa epäoikeudenmukaisesti maksumiehiksi lähinnä tavalliset kotitaloudet.

Ei lisää ydinvoimaa

Työmarkkinajärjestöt vetosivat tämän viikon alussa kuudennen ydinvoimalaan rakentamiseksi ja perustelivat sitä ilmastosyillä. Myös kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen liputtaa uuden ydinvoimalan puolesta.

– Kuudes ydinvoimala ei ole tarpeen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, sillä jo viidennen voimalan sähköntuotanto riittäisi syrjäyttämään koko nykyisen kivihiili- ja turvelauhdevoiman keskimääräisen vuosituotannon, kommentoi ympäristöpäällikkö Maija Hakanen.

– Ydinvoimalle on vaihtoehtoja, jotka ovat turvallisempia, työllistävämpiä ja edullisempia. esimerkiksi tuulivoima työllistää viisi kertaa enemmän kuin ydinvoima. Nämä vaihtoehdot tukevat myös alueellisesti monipuolisempaa kehitystä.

Joukkoliikenteen kehittäminen

Panostamalla esimerkiksi uusiutuvan puuhakkeen käyttöön, biokaasuun, tuulivoimaan, lämmön talteenottoon ja muuhun uuteen energiateknologiaan saadaan osaamista tämän alan vientimarkkinoilla, jotka kasvavat 30 – 40 prosentin vauhdilla vuodessa.

Maija Hakasen mielestä Suomeen tarvitaan uusiutuvan energian investointiohjelma, liikenteen biopolttoaineohjelma sekä julkisen liikenteen budjettituen korotus ja raideliikenteen investointiohjelma. (TA)