Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Intiassa historiallinen suurlakko

    Ulkomaat
    8.9.2016 - 11:51
    Tiedonantaja

    Syyskuun 2. Intiassa järjestettiin massiivinen lakko, johon osallistui kymmeniä miljoonia työläisiä. Paikalliset ammattiliitot arvioivat, että pääasiassa julkisen sektorin kattanut työtaistelu olisi ollut maailmanhistorian suurin. Mukana oli jopa 180 miljoonaa eri alojen työläistä.

    Muun muassa pankit, koulut, terästehtaat, kaivokset ja voimalaitokset olivat suljettuina ja julkinen liikenne seisoi useassa osavaltiossa.

    Intian kommunistinen puolue (CPI) piti suurlakkoa onnistuneena. Sen pääkärki kohdistui istuvan pääministerin Narendra Modin oikeistohallituksen politiikkaa vastaan. Modin johtama hindunationalistinen BJP-puolue otti vuoden 2014 parlamenttivaaleissa murskavoiton ja on siitä saakka harjoittanut rankan uusliberalistista politiikkaa, mikä on saanut aikaan useita protesteja. BJP:n keskeisin vaalilupaus oli Intian talouskasvun turvaaminen, mikä on vaatinut Euroopasta tutun kuri- ja leikkauspolitiikan soveltamista.

    Totaalinen bandh (sanskriitinkielinen sana, joka merkitsee sulkua) oli vuorokauden ajan voimassa ainakin Keralan, Karnatakan, Puducherryn, Telanganan, Manipurin, Meghalayan, Assamin, Tripuran, Chattisgarhin, Haryanan ja Punjabin osavaltioissa.

    Suurlakon vaatimuksia

    Suurlakolla oli useita vaatimuksia:

    – Tarvitaan pikaisia toimenpiteitä, joilla estetään perushyödykkeiden kohtuuton hinnannousu. Se tarkoittaisi muun muassa peruselintarvikkeiden hinnoilla keinottelun kieltämistä.

    – Työttömyyden torjumiseksi on laadittava konkreettinen työllisyysohjelma.

    – Työvoimalait on saatettava voimaan koko maassa ja lakia rikkoville on langetettava ankarammat rangaistukset.

    -Yleinen, kattava sosiaaliturva kaikille työläisille.

    – Minimipalkka vähintään 15 000 rupiaa kuukaudessa, ja varaus sen indeksiin sitomiselle.

    – Takuueläkkeen oltava vähintään 3 000 rupiaa kuukaudessa koko työtätekevälle väestölle.

    – Julkisten hankkeiden määrärahojen ja investointien leikkaaminen lopetettava.

    – Jatkuvien, pysyväisluonteisten töiden ulkoistaminen on lopetettava, samat palkat ja edut myös ”epätyypillisiin” työsuhteisiin (vuokratyöläisille, pätkätyöläisille ym.)

    – YK:n ILO-sopimuksen kohdat C87 ja C98 on ratifioitava välittömästi. Kohdat koskevat ammattiliittojen oikeutta järjestäytyä ja solmia yleissitovia työehtosopimuksia.

    – Vierasta pääomaa ei saa käyttää esimerkiksi rautatieverkon tai maanpuolustuksen investointeihin.

    Lakolla myös poliittisia tavoitteita

    Kommunistien mukaan suurlakossa ei ollut kyse vain taloudellisista vaatimuksista. Lakossa nostettiin esille myös poliittisia kysymyksiä, kuten yhteiskunnan kannalta keskeisten alojen omistaminen ja rahoittaminen julkisesti sekä pankkien vallan rajoittaminen. Myös koko julkisen sektorin puolustaminen oli lakon eräs päätavoitteista.

    – Suurlakko oli isku vasten Modin hallituksen kasvoja. Se on nyt puolessa välissä valtakauttaan ja on osoittanut, että sen liittolaisia ovat kansan sijasta ylikansalliset yhtiöt ja suurpääoma. Mikäli politiikan suunta ei muutu, tulevat massiiviset ja entistä militantimmat protestit jatkumaan kautta koko Intian, lupaavat intialaiset kommunistit.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomen kirjastolaitos elää murrosta, jossa palvelut ovat yhä useammin käytettävissä ilman henkilökuntaa. Kuva Marty B CCO 2.0
    Kulttuuri
    2.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Omatoimikirjastot kattavat jo lähes koko maan – mutta mitä tapahtuu kirjastoalan työlle?

    Lupa- ja valvontaviraston tuore (1.4.

    Ukrainan toistuvat drooni iskut Venäjän kohteisiin Suomenlahden eteläpuolella kärjistävät tilannetta myös Suomessa. Kuva Bengt Nyman CC0 4.0
    Uutiset
    1.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Suomi tutkii Ukrainan droonien harhautumista – ilmatilaloukkaus paljastaa suurvaltojen varjokamppailun

    Ilves on Suomen metsissä yhä yleisempi näky kuva John Loehr
    Tutkimus
    31.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehometsätalous uhkaa ilvestä

    Miltonin myötätuntokuiluteoria osoittaa ongelma ei ole autistissa, vaan normissa. Kuva Chretien Legouais CCO 0.0.
    Uutiset
    30.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Autistit kommunikoivat keskenään sujuvasti – haasteet syntyvät vasta neurotyypillisten kanssa

    Kerttu Matinpuro kuva Miguel Lopez
    Ulkomaat
    29.3.2026
    Miguel López

    Länsi-Sahara ei ole kaukana

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!