Intiassa historiallinen suurlakko
Syyskuun 2. Intiassa järjestettiin massiivinen lakko, johon osallistui kymmeniä miljoonia työläisiä. Paikalliset ammattiliitot arvioivat, että pääasiassa julkisen sektorin kattanut työtaistelu olisi ollut maailmanhistorian suurin. Mukana oli jopa 180 miljoonaa eri alojen työläistä.
Muun muassa pankit, koulut, terästehtaat, kaivokset ja voimalaitokset olivat suljettuina ja julkinen liikenne seisoi useassa osavaltiossa.
Intian kommunistinen puolue (CPI) piti suurlakkoa onnistuneena. Sen pääkärki kohdistui istuvan pääministerin Narendra Modin oikeistohallituksen politiikkaa vastaan. Modin johtama hindunationalistinen BJP-puolue otti vuoden 2014 parlamenttivaaleissa murskavoiton ja on siitä saakka harjoittanut rankan uusliberalistista politiikkaa, mikä on saanut aikaan useita protesteja. BJP:n keskeisin vaalilupaus oli Intian talouskasvun turvaaminen, mikä on vaatinut Euroopasta tutun kuri- ja leikkauspolitiikan soveltamista.
Totaalinen bandh (sanskriitinkielinen sana, joka merkitsee sulkua) oli vuorokauden ajan voimassa ainakin Keralan, Karnatakan, Puducherryn, Telanganan, Manipurin, Meghalayan, Assamin, Tripuran, Chattisgarhin, Haryanan ja Punjabin osavaltioissa.
Suurlakon vaatimuksia
Suurlakolla oli useita vaatimuksia:
- Tarvitaan pikaisia toimenpiteitä, joilla estetään perushyödykkeiden kohtuuton hinnannousu. Se tarkoittaisi muun muassa peruselintarvikkeiden hinnoilla keinottelun kieltämistä.
- Työttömyyden torjumiseksi on laadittava konkreettinen työllisyysohjelma.
- Työvoimalait on saatettava voimaan koko maassa ja lakia rikkoville on langetettava ankarammat rangaistukset.
-Yleinen, kattava sosiaaliturva kaikille työläisille.
- Minimipalkka vähintään 15 000 rupiaa kuukaudessa, ja varaus sen indeksiin sitomiselle.
- Takuueläkkeen oltava vähintään 3 000 rupiaa kuukaudessa koko työtätekevälle väestölle.
- Julkisten hankkeiden määrärahojen ja investointien leikkaaminen lopetettava.
- Jatkuvien, pysyväisluonteisten töiden ulkoistaminen on lopetettava, samat palkat ja edut myös ”epätyypillisiin” työsuhteisiin (vuokratyöläisille, pätkätyöläisille ym.)
- YK:n ILO-sopimuksen kohdat C87 ja C98 on ratifioitava välittömästi. Kohdat koskevat ammattiliittojen oikeutta järjestäytyä ja solmia yleissitovia työehtosopimuksia.
- Vierasta pääomaa ei saa käyttää esimerkiksi rautatieverkon tai maanpuolustuksen investointeihin.
Lakolla myös poliittisia tavoitteita
Kommunistien mukaan suurlakossa ei ollut kyse vain taloudellisista vaatimuksista. Lakossa nostettiin esille myös poliittisia kysymyksiä, kuten yhteiskunnan kannalta keskeisten alojen omistaminen ja rahoittaminen julkisesti sekä pankkien vallan rajoittaminen. Myös koko julkisen sektorin puolustaminen oli lakon eräs päätavoitteista.
– Suurlakko oli isku vasten Modin hallituksen kasvoja. Se on nyt puolessa välissä valtakauttaan ja on osoittanut, että sen liittolaisia ovat kansan sijasta ylikansalliset yhtiöt ja suurpääoma. Mikäli politiikan suunta ei muutu, tulevat massiiviset ja entistä militantimmat protestit jatkumaan kautta koko Intian, lupaavat intialaiset kommunistit.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.