Intiassa historiallinen suurlakko
Syyskuun 2. Intiassa järjestettiin massiivinen lakko, johon osallistui kymmeniä miljoonia työläisiä. Paikalliset ammattiliitot arvioivat, että pääasiassa julkisen sektorin kattanut työtaistelu olisi ollut maailmanhistorian suurin. Mukana oli jopa 180 miljoonaa eri alojen työläistä.
Muun muassa pankit, koulut, terästehtaat, kaivokset ja voimalaitokset olivat suljettuina ja julkinen liikenne seisoi useassa osavaltiossa.
Intian kommunistinen puolue (CPI) piti suurlakkoa onnistuneena. Sen pääkärki kohdistui istuvan pääministerin Narendra Modin oikeistohallituksen politiikkaa vastaan. Modin johtama hindunationalistinen BJP-puolue otti vuoden 2014 parlamenttivaaleissa murskavoiton ja on siitä saakka harjoittanut rankan uusliberalistista politiikkaa, mikä on saanut aikaan useita protesteja. BJP:n keskeisin vaalilupaus oli Intian talouskasvun turvaaminen, mikä on vaatinut Euroopasta tutun kuri- ja leikkauspolitiikan soveltamista.
Totaalinen bandh (sanskriitinkielinen sana, joka merkitsee sulkua) oli vuorokauden ajan voimassa ainakin Keralan, Karnatakan, Puducherryn, Telanganan, Manipurin, Meghalayan, Assamin, Tripuran, Chattisgarhin, Haryanan ja Punjabin osavaltioissa.
Suurlakon vaatimuksia
Suurlakolla oli useita vaatimuksia:
- Tarvitaan pikaisia toimenpiteitä, joilla estetään perushyödykkeiden kohtuuton hinnannousu. Se tarkoittaisi muun muassa peruselintarvikkeiden hinnoilla keinottelun kieltämistä.
- Työttömyyden torjumiseksi on laadittava konkreettinen työllisyysohjelma.
- Työvoimalait on saatettava voimaan koko maassa ja lakia rikkoville on langetettava ankarammat rangaistukset.
-Yleinen, kattava sosiaaliturva kaikille työläisille.
- Minimipalkka vähintään 15 000 rupiaa kuukaudessa, ja varaus sen indeksiin sitomiselle.
- Takuueläkkeen oltava vähintään 3 000 rupiaa kuukaudessa koko työtätekevälle väestölle.
- Julkisten hankkeiden määrärahojen ja investointien leikkaaminen lopetettava.
- Jatkuvien, pysyväisluonteisten töiden ulkoistaminen on lopetettava, samat palkat ja edut myös ”epätyypillisiin” työsuhteisiin (vuokratyöläisille, pätkätyöläisille ym.)
- YK:n ILO-sopimuksen kohdat C87 ja C98 on ratifioitava välittömästi. Kohdat koskevat ammattiliittojen oikeutta järjestäytyä ja solmia yleissitovia työehtosopimuksia.
- Vierasta pääomaa ei saa käyttää esimerkiksi rautatieverkon tai maanpuolustuksen investointeihin.
Lakolla myös poliittisia tavoitteita
Kommunistien mukaan suurlakossa ei ollut kyse vain taloudellisista vaatimuksista. Lakossa nostettiin esille myös poliittisia kysymyksiä, kuten yhteiskunnan kannalta keskeisten alojen omistaminen ja rahoittaminen julkisesti sekä pankkien vallan rajoittaminen. Myös koko julkisen sektorin puolustaminen oli lakon eräs päätavoitteista.
– Suurlakko oli isku vasten Modin hallituksen kasvoja. Se on nyt puolessa välissä valtakauttaan ja on osoittanut, että sen liittolaisia ovat kansan sijasta ylikansalliset yhtiöt ja suurpääoma. Mikäli politiikan suunta ei muutu, tulevat massiiviset ja entistä militantimmat protestit jatkumaan kautta koko Intian, lupaavat intialaiset kommunistit.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
Katso lehden sisällys ja tilaa Tiedonantaja!
- 1 / 329
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
Vietnamin sota oli osa kylmä sotaa. Neuvostoliitto oli noussut suurvallaksi pystyttyään lyömään Hitlerin joukot itärintamalla ja kukistamaan fasismin. Useita Euroopan maita otti sosialistisen kehityssuunnan.
YHDYSVALLOISSA VALLITSI 1950- luvulla ja –60-luvun alkuvuosina kylmän sodan hengessä lietsottu kommunismin leviämisen pelko. Siihen liittyen maan sotilaalliset toimet Vietnamissa saivat alkuun myös laajaa tukea. Kun alkoi näyttää siltä, että Vietnamiin piti lähettää yhä enemmän nuoria miehiä ilman selvää sotastrategiaa ja tavoitteita, alkoi yleinen mielipide kääntyä. Samaan aikaan mustien kansalaisoikeusliike laajeni ja voimistui. Sota alkoi niellä varoja, joita olisi tarvittu kotimaassa julkisiin palveluihin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.