Irti pankkien vallasta
Alexis Tsipras teki sen, mitä moni piti mahdottomana: hänen johtamansa Syriza on onnistunut kokoamaan Kreikan hajanaista radikaalia vasemmistoa saman sateenvarjon alle.
Kymmenessä vuodessa Syrizasta on kasvanut merkittävä tekijä kreikkalaisessa politiikassa. Tällä hetkellä Syriza on mielipidemittauksissa Kreikan suurin puolue ja Tsipras varteenotettava kandidaatti Kreikan seuraavaksi pääministeriksi.
Kevään eurovaaleissa Tsipras on Euroopan vasemmiston ehdokas unionin komission puheenjohtajaksi.
Tsipras täyttää heinäkuussa 40 vuotta. Hänen vanhempansa eivät olleet poliittisesti aktiivisia, mutta Tsipras kiinnostui sosialismista ja kommunismista jo nuorena.
– Liityin Kreikan kommunistinuoriin vuonna 1989, perestroikan ja Berliinin muurin murtumisen aikoihin. Kun kaikki muut näyttivät hylkäävän kommunismin, minä puolestaan kiinnostuin aatteesta, naurahtaa Tsipras.
Troikan kuripolitiikka tuhoisaa
Syriza on alusta saakka vastustanut kovaa leikkaus- ja kuripolitiikkaa, jolle EU:n komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n muodostama troikka on Kreikan talouden alistanut.
Tsiprasin mukaan troikan harjoittama politiikka on ollut Kreikan kansan kannalta tuhoisaa.
– Työttömyys on 30 prosentin tasolla, nuorten kohdalla peräti 60 prosentissa. Kolme miljoonaa ihmistä on käytännössä sosiaaliturvan ulkopuolella, luettelee Tsipras madonlukuja. Kreikan paljon haukuttu valtion velkakin on entisestään kasvanut.
Talouden kuristaminen on ajamassa Kreikkaa syvemmälle humanitaariseen kriisiin. Esimerkiksi kuluvan talven influenssa-aalto surmasi moninkertaisesti enemmän väkeä kuin aiemmin. Syyksi on epäilty terveydenhuoltoon tehtyjä leikkauksia.
Tärkein tavoite Syrizalla onkin Kreikan saaminen taloudellisesti omille jaloilleen. Se vaatisi suunnanmuutosta nykyiseen toimimattomaan talouskuripolitiikkaan.
Euroopan kansoilla yhteiset ongelmat
Komission puheenjohtajaksi pyrkiminen ei ollut Tsiprasin oma idea, vaan hänet omien sanojensa mukaan houkuteltiin kisaan lokakuussa.
– Aluksi olin epäilevällä kannalla. Sitten tajusin, että ehdokkuus on loistava tilaisuus haastaa EU:ssa vallitseva liberaalien ja sosialidemokraattien konsensus. Euroopan ihmisiä eivät erota maiden väliset rajat, vaan yhteiskunnalliset luokkarajat. Ongelmat eri puolilla Eurooppaa ovat samoja: nuorilla ei ole kunnon työtä, moni on asunnoton ja ilmastonmuutos uhkaa meitä kaikkia.
Tsiprasin mielestä olemme liian kauan antaneet pankkien hallita meitä.
– Kaikkien näiden kriisien ja tukipakettien varjolla käydään kovaa luokkataistelua. Nyt vasemmisto pistää viimein kampoihin. Ja ratkaisut meidän on löydettävä yhdessä, summaa Tsipras.
Suomen kommunistinen puolue on mukana tukemassa Tsiprasin ehdokkuutta.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.