Irtisanomisia ja lomautuksia talouskriisin varjolla
Tehtaiden lopettamisten, irtisanomisten ja lomautusten aalto pyyhkii yli Suomen. Viime päivien suurimmat paukut ovat UPM:n Kajaanin paperitehtaan ja Tervasaaren sellutehtaan sulkeminen (työpaikkansa menettää 700 henkilöä), Nokia Siemens Networksin Espoon tehtaan lopettaminen ja muiden toimintojen supistaminen (jopa 750 työntekijää vähennetään Suomessa), Metso Paperin lomautukset (yhteensä 1 100 työntekijää Järvenpäässä, Hollolassa ja Jyväskylässä) ja Outokummun Tornion tehtaan lomautukset tai osa-aikaistamiset (1 500 työntekijää).
Tehtaiden sulkemiset, irtisanomiset ja lomautukset halutaan nyt ihmisten mielikuvissa yhdistää ennen kaikkea maailman talouskriisiin, luonnonvoimaiseen myllerrykseen, jolle ei muka mahdeta mitään; on pakko supistaa ja karsia.
Todellisuudessa kyse ei ole mistään uudesta ilmiöstä. Tämänkin lehden palstoilla on parin kolmen viime vuoden aikana kerrottu yhteensä useista sadoista tehtaiden sulkemisista, irtisanomisista ja lomautuksista samalla kun tuotantoa on siirretty rajusti halvan työvoiman maihin.
Esimerkiksi edellä mainituista firmoista Nokia Siemens Networks ja Metso ilmoittivat henkilöstövähennyssuunnitelmistaan jo toissa vuonna alkaen myös toteuttaa niitä, ja UMP ja Outokumpu vähensivät väkeä eri tuotantolaitoksillaan jatkuvalla syötöllä. Siis aikana, jolloin nykyisestä talouskriisistä ei tiedetty yhtään mitään.
Talouskriisillä on tietysti omia vaikutuksiaan. Mutta talouskriisi on myös sopiva tekosyy nyt tehdyille karsimispäätöksille. Todennäköisesti suurilla lomautuksillakin vain avataan tietä myöhemmille irtisanomisille.
Lomautus- ja irtisanomisaalto kertoo paljon kapitalismin ja kapitalistien kyvyttömyydestä, huonosta taloudenhoidosta, häikäilemättömyydestä ja ihmisvihamielisyydestä. Työtekijät, kaiken varallisuuden luojat, ovat kovassa pelissä vain heitteille jätettäviä pelinappuloita.
Lomautus- ja irtisanomisaalto kertoo paljon myös ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen surkeasta tilasta. Suuri osa työväenliikkeestäkin on saatu sisäistämään työntekijöihin kohdistuva mielivalta luonnonvoimaiseksi pakoksi, johon on vain alistuttava.
Juuri nyt olisi kuitenkin aika panna kova kovaa vastaan. Juuri nyt olisi aika voimistaa etutaistelua ja kapitalismin vastaista taistelua. Muuten suunta on yhä huonompaan.
ERKKI SUSI