Huoran kappaleissa on politiikkaa, mutta myös hauskanpitoa. Anni Lötjösen mielestä olisi outoa, jos politiikasta ei voisi olla happitaukoja ja hommassa huumoria. Tiedonantaja haastatteli artistia kesän Sideways -festareilla.
Israel painostaa somejättejä sensuroimaan Palestiina-solidaarisuutta
17.05.2021 - 08:45
(updated: 21.05.2021 - 13:03)
Vaikka Israel painostaa somejättejä sensuroimaan Palestiina-solidaarisuutta, ainakin Helsingin sunnuntaisen marssin kuvia löytyy Facebookista. Kuva Toivo Koivisto
Israel yrittää painostaa sosiaalisen median alustoja sensuroimaan palestiinalaisia kohtaan esitettyjä solidaarisuusviestejä ja väittää niiden ”tukevan terrorismia”. Taustalla on pitkä yhteistyö Israelin valtion ja teknologiayritysten välillä.
Yhdysvalloissa asuva, tunisialaissyntyinen malli ja somevaikuttaja Azza Slimene yllättyi avatessaan suosittua kuvapalvelu Instagramia viime viikolla. Yli 1,4 miljoonaa seuraajaa kerännyt Slimene ei saanut lähetettyä viestejä sosiaaliseen mediaan. Sama toistui, kun hän yritti käyttää viestipalvelu Twitteriä ja videoita esittävää TikTokia.
Kävi ilmi, että kaikki Slimenen sosiaalisen median tilit oli jäädytetty. Syyksi paljastui Slimenen vastikään julkaisema video, jossa hän haastattelee Gazan alueella asuvaa palestiinalaista. Keskustelu käsitteli Israelin viimeaikaisia väkivaltaisuuksia ja Gazan siviilien pommituksia.
Laajaa verkkosensuuria
Israelin oikeusministeri Benny Gantz kävi viime torstaina neuvotteluja Facebookin sekä TikTokin kanssa. Gantz painosti somejättejä sensuroimaan palestiinalaisia kohtaan esitettyjä solidaarisuusviestejä. Hänen mukaansa viestit tukevat terrorismia ja lietsovat väkivaltaa. Someyhtiöt lupasivat noudattavansa Israelin vaatimuksia.
Kyseessä ei ole mikään uusi ilmiö. Useat palestiinalaistahot sekä ihmisoikeusjärjestöt ovat pitkään arvostelleet tapaa, jolla Israel pyrkii somejättejä painostamalla kiillottamaan julkisuuskuvaansa ja vähättelemään miehitysvaltaa ja palestiinalaisten sortoa.
Israelilla on erityinen oikeusministeriön alaisena toimiva yksikkö, jonka tarkoituksena on vaikuttaa suoraan somejättien toimintaan. Taustalla on myös laajempi Israelin valtion ja teknologiayhtiöiden yhteistyö, jota tapahtuu myös sota- ja valvontateknologian puitteissa.
Kansainväliset protestit
Viikonloppuna nähtiin ympäri maailmaa ennätyssuuria mielenosoituksia Palestiinan puolesta Israelin sortoa ja väkivaltaa vastaan. Ainakin silmämääräisesti voi todeta, että solidaarisuusviestit ovat läpäisseet somejättien sensuurialgoritmit hyvin. Tilanne voi tulevaisuudessa muuttua radikaalisti.
Toistaiseksi myös Azza Slimenen sometilien käyttöoikeudet ovat asiasta nousseen kohun jälkeen palanneet. Slimenen Instagram-tiliä voi tarkastella täällä.
Helsingissä osoitettiin solidaarisuutta palestiinalaisille 16.5.2021. Kuva Toivo Koivisto
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus antoi toukokuussa eduskunnalle esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi. Lopputulos on kompromissi, jossa ainakin ympäristöjärjestöjen mukaan on vesitetty monia edistyksellisiä asioita.
Ihmisoikeusrikos. Näin määrittelee muusikko Sepi Kumpulainen suomalaisen vanhustenhoidon tilan Susanna Helken ohjaamassa tuoreessa Armotonta menoa elokuvassa. Elokuvassa nähtävä hämeenlinnalainen lähihoitaja Tiina Mollberg oli ensimmäisiä työntekijöitä, joka toi esiin ongelmia ympärivuorokautisessa hoivassa. Kritiikki johti siihen, että Mollberg joutui mustalle listalle.
- ‹ edellinen
- 3 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.