Huoran kappaleissa on politiikkaa, mutta myös hauskanpitoa. Anni Lötjösen mielestä olisi outoa, jos politiikasta ei voisi olla happitaukoja ja hommassa huumoria. Tiedonantaja haastatteli artistia kesän Sideways -festareilla.
Israel painostaa somejättejä sensuroimaan Palestiina-solidaarisuutta
17.05.2021 - 08:45
(updated: 21.05.2021 - 13:03)
Vaikka Israel painostaa somejättejä sensuroimaan Palestiina-solidaarisuutta, ainakin Helsingin sunnuntaisen marssin kuvia löytyy Facebookista. Kuva Toivo Koivisto
Israel yrittää painostaa sosiaalisen median alustoja sensuroimaan palestiinalaisia kohtaan esitettyjä solidaarisuusviestejä ja väittää niiden ”tukevan terrorismia”. Taustalla on pitkä yhteistyö Israelin valtion ja teknologiayritysten välillä.
Yhdysvalloissa asuva, tunisialaissyntyinen malli ja somevaikuttaja Azza Slimene yllättyi avatessaan suosittua kuvapalvelu Instagramia viime viikolla. Yli 1,4 miljoonaa seuraajaa kerännyt Slimene ei saanut lähetettyä viestejä sosiaaliseen mediaan. Sama toistui, kun hän yritti käyttää viestipalvelu Twitteriä ja videoita esittävää TikTokia.
Kävi ilmi, että kaikki Slimenen sosiaalisen median tilit oli jäädytetty. Syyksi paljastui Slimenen vastikään julkaisema video, jossa hän haastattelee Gazan alueella asuvaa palestiinalaista. Keskustelu käsitteli Israelin viimeaikaisia väkivaltaisuuksia ja Gazan siviilien pommituksia.
Laajaa verkkosensuuria
Israelin oikeusministeri Benny Gantz kävi viime torstaina neuvotteluja Facebookin sekä TikTokin kanssa. Gantz painosti somejättejä sensuroimaan palestiinalaisia kohtaan esitettyjä solidaarisuusviestejä. Hänen mukaansa viestit tukevat terrorismia ja lietsovat väkivaltaa. Someyhtiöt lupasivat noudattavansa Israelin vaatimuksia.
Kyseessä ei ole mikään uusi ilmiö. Useat palestiinalaistahot sekä ihmisoikeusjärjestöt ovat pitkään arvostelleet tapaa, jolla Israel pyrkii somejättejä painostamalla kiillottamaan julkisuuskuvaansa ja vähättelemään miehitysvaltaa ja palestiinalaisten sortoa.
Israelilla on erityinen oikeusministeriön alaisena toimiva yksikkö, jonka tarkoituksena on vaikuttaa suoraan somejättien toimintaan. Taustalla on myös laajempi Israelin valtion ja teknologiayhtiöiden yhteistyö, jota tapahtuu myös sota- ja valvontateknologian puitteissa.
Kansainväliset protestit
Viikonloppuna nähtiin ympäri maailmaa ennätyssuuria mielenosoituksia Palestiinan puolesta Israelin sortoa ja väkivaltaa vastaan. Ainakin silmämääräisesti voi todeta, että solidaarisuusviestit ovat läpäisseet somejättien sensuurialgoritmit hyvin. Tilanne voi tulevaisuudessa muuttua radikaalisti.
Toistaiseksi myös Azza Slimenen sometilien käyttöoikeudet ovat asiasta nousseen kohun jälkeen palanneet. Slimenen Instagram-tiliä voi tarkastella täällä.
Helsingissä osoitettiin solidaarisuutta palestiinalaisille 16.5.2021. Kuva Toivo Koivisto
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus antoi toukokuussa eduskunnalle esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi. Lopputulos on kompromissi, jossa ainakin ympäristöjärjestöjen mukaan on vesitetty monia edistyksellisiä asioita.
Ihmisoikeusrikos. Näin määrittelee muusikko Sepi Kumpulainen suomalaisen vanhustenhoidon tilan Susanna Helken ohjaamassa tuoreessa Armotonta menoa elokuvassa. Elokuvassa nähtävä hämeenlinnalainen lähihoitaja Tiina Mollberg oli ensimmäisiä työntekijöitä, joka toi esiin ongelmia ympärivuorokautisessa hoivassa. Kritiikki johti siihen, että Mollberg joutui mustalle listalle.
- ‹ edellinen
- 3 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?