Julkisten alojen liitot osoittivat perjantaina mieltään Helsingissä vauhdittaakseen käynnissä olevaa työtaistelua. Palkkapäivä-mielenosoitus kokosi reilut 3000 opettajaa ja muuta kunta-alan työntekijää vaatimaan osaamistaan vastaavaa palkkaa.
Israel painostaa somejättejä sensuroimaan Palestiina-solidaarisuutta
17.05.2021 - 08:45
(updated: 21.05.2021 - 13:03)
Vaikka Israel painostaa somejättejä sensuroimaan Palestiina-solidaarisuutta, ainakin Helsingin sunnuntaisen marssin kuvia löytyy Facebookista. Kuva Toivo Koivisto
Israel yrittää painostaa sosiaalisen median alustoja sensuroimaan palestiinalaisia kohtaan esitettyjä solidaarisuusviestejä ja väittää niiden ”tukevan terrorismia”. Taustalla on pitkä yhteistyö Israelin valtion ja teknologiayritysten välillä.
Yhdysvalloissa asuva, tunisialaissyntyinen malli ja somevaikuttaja Azza Slimene yllättyi avatessaan suosittua kuvapalvelu Instagramia viime viikolla. Yli 1,4 miljoonaa seuraajaa kerännyt Slimene ei saanut lähetettyä viestejä sosiaaliseen mediaan. Sama toistui, kun hän yritti käyttää viestipalvelu Twitteriä ja videoita esittävää TikTokia.
Kävi ilmi, että kaikki Slimenen sosiaalisen median tilit oli jäädytetty. Syyksi paljastui Slimenen vastikään julkaisema video, jossa hän haastattelee Gazan alueella asuvaa palestiinalaista. Keskustelu käsitteli Israelin viimeaikaisia väkivaltaisuuksia ja Gazan siviilien pommituksia.
Laajaa verkkosensuuria
Israelin oikeusministeri Benny Gantz kävi viime torstaina neuvotteluja Facebookin sekä TikTokin kanssa. Gantz painosti somejättejä sensuroimaan palestiinalaisia kohtaan esitettyjä solidaarisuusviestejä. Hänen mukaansa viestit tukevat terrorismia ja lietsovat väkivaltaa. Someyhtiöt lupasivat noudattavansa Israelin vaatimuksia.
Kyseessä ei ole mikään uusi ilmiö. Useat palestiinalaistahot sekä ihmisoikeusjärjestöt ovat pitkään arvostelleet tapaa, jolla Israel pyrkii somejättejä painostamalla kiillottamaan julkisuuskuvaansa ja vähättelemään miehitysvaltaa ja palestiinalaisten sortoa.
Israelilla on erityinen oikeusministeriön alaisena toimiva yksikkö, jonka tarkoituksena on vaikuttaa suoraan somejättien toimintaan. Taustalla on myös laajempi Israelin valtion ja teknologiayhtiöiden yhteistyö, jota tapahtuu myös sota- ja valvontateknologian puitteissa.
Kansainväliset protestit
Viikonloppuna nähtiin ympäri maailmaa ennätyssuuria mielenosoituksia Palestiinan puolesta Israelin sortoa ja väkivaltaa vastaan. Ainakin silmämääräisesti voi todeta, että solidaarisuusviestit ovat läpäisseet somejättien sensuurialgoritmit hyvin. Tilanne voi tulevaisuudessa muuttua radikaalisti.
Toistaiseksi myös Azza Slimenen sometilien käyttöoikeudet ovat asiasta nousseen kohun jälkeen palanneet. Slimenen Instagram-tiliä voi tarkastella täällä.
Helsingissä osoitettiin solidaarisuutta palestiinalaisille 16.5.2021. Kuva Toivo Koivisto
Kirjoittajan artikkelit
Hoiva-alojen liitot Tehy ja SuPer aloittivat lakon tänään. Lakon alkua vauhditettiin mielenosoituksilla useilla eri paikkakunnilla. Sote-ala kärsii vakavasta hoitajapulasta ja siihen vaaditaan nyt ratkaisua, joka sisältäisi myös tuntuvat palkankorotukset.
Venäjä on Ukrainaan hyökkäämällä haastanut niin sanotun lännen yksinoikeuden harjoittaa laajamittaista sotilaallista aggressiota. Maailmanpolitiikan mannerlaatat liikkuvat nyt voimakkaasti, sanoo Miika Kabata.
- ‹ edellinen
- 4 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.