Italialaistoimittaja ja USA:n kielletyt aseet
Italian tiedustelupalvelu onnistui viikko sitten vapauttamaan Irakissa siepatun italialaisen toimittajan Giuliana Sgrenan. Kun Sgrenaa ja tiedustelupalvelun miehiä kuljettanut auto oli matkalla Bagdadin lentokentälle, Yhdysvaltain joukot avasivat sitä vastaan tulen. Sgrenaa omalla kehollaan suojannut tiedustelupalvelun agentti Nicola Calipari kuoli ja muut autossa olleet haavoittuivat tulituksessa.
USA esitti pahoittelunsa ja kutsui tapausta "hirveäksi vahingoksi". Saman tien alkoi kuitenkin totuuden pimittäminen ja hyökkäyksen uhrien syyllistäminen. USA:n mukaan auto ajoi tarkastuspisteelle liian kovaa eikä välittänyt pysähtymismerkeistä eikä varoituslaukauksista. Kun auto ei pysähtynyt, sotilaat tähtäsivät auton moottoriin. Väitettiin myös, että italialaiset olivat laiminlyöneet ilmoittaa autosta amerikkalaisille tai että amerikkalaisten omassa tiedonkulussa saattoi olla puutteita.
Autossa olleiden ja Italian viranomaisten mukaan jokaista tarkastuspistettä oli kuitenkin varoitettu auton tulosta. Auto oli läpäissyt kaikki tarkastuspisteet ja oli enää 700 metrin päässä lentokentästä joutuessaan vastakkain amerikkalaisen partion kanssa. Auto ajoi normaalia vauhtia (40–50 km/h), tulitus alkoi yllättäen ja autoa kohti ammuttiin 300–400 laukausta. Sen sijaan että sotilaat olisivat hälyttäneet välittömästi apua haavoittuneille, he ensin takavarikoivat italialaisten aseet ja kännykät ja estivät heitä yli tunnin ottamasta yhteyttä Roomaan.
USA väittää nyt, että italialaisia kuljettanut auto on kadoksissa, eikä sitä voida tarkastaa. USA:n oikeistolaisilla internet-sivuilla on julkaistu kuvia väärästä autosta, jonka pellissä näkyy vain muutamia luodinreikiä.
USA:n oikeisto on myös aloittanut parjauskampanjan Giuliana Sgrenaa vastaan selittäen, että koska Sgrena on kommunistisen Il Manifesto -lehden toimittaja ja Irakin miehityksen vastustaja, hän on "Amerikan vihaaja" ja siis valehtelija.
Sekä Sgrena että monet muut ovat epäilleet, että amerikkalaissotilaat ampuivat autoa tahallaan tappaakseen Sgrenan. Yhdeksi mahdolliseksi syyksi Sgrena on arvellut, että USA vastustaa neuvotteluja panttivankien vapauttamiseksi ja lunnaiden maksua. Sgrena on myös kertonut, että häntä panttivankina pitäneet olivat sanoneet sitoutuneensa vapauttamaan hänet, mutta olivat kehottaneet häntä olemaan varovainen, koska "amerikkalaiset eivät halua sinun palaavan".
Ei ole tiedossa, keitä Sgrenan sieppaajat olivat. Mutta se tiedetään, että Irakin vastarintaliikkeen pääorganisaatiot ovat jyrkästi kieltäneet omaa väkeään sieppaamasta ulkomaalaisia ja tappamasta irakilaisia siviilejä.
Amerikkalaiset miehittäjät ovat todistetusti tappaneet Irakissa tarkoituksella vähintään kymmeniä riippumattomia journalisteja. Jos amerikkalaissotilaat siis yrittivät tarkoituksella tappaa Sgrenan, syy oli todennäköisesti sama kuin muissakin tapauksissa: pyrkimys estää totuuden kertominen miehittäjien rikoksista. Sgrena on koko ajan paljastanut näitä rikoksia.
Vähän ennen sieppaustaan Sgrena muun muassa tapasi Fallujasta elävinä pakoon päässeitä siviilejä, jotka kertoivat USA:n Fallujassa siviilejä vastaan käyttämistä kielletyistä aseista, rypälepommeista, napalmista, sinappikaasusta, hermokaasusta ja muista kemikaaleista ja siitä, miten hiiltyneitä ja silvottuja ruumiita oli työnnetty puskutraktoreilla hautoihin. Sgrenan sieppauksen jälkeen jopa Irakin nukkehallituksen terveysministeriö myönsi USA:n käyttäneen Fallujassa kiellettyjä kemiallisia aseita.
Jos Sgrena ja kaikki muut Bagdadin lentokentälle matkanneet olisivat saaneet surmansa amerikkalaisten tulituksessa, syy olisi todennäköisesti vieritetty Irakin "kapinallisten" niskoille.