Itsemääräämisoikeus kuuluu kaikille
YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi vietetään vuosittain 17. lokakuuta. Suomessa päivää on vietetty vuodesta 2002 lähtien Asunnottomien yön merkeissä. Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin.
Itsemääräämisoikeutta vahvistettava
Helsingin asunnottomien yön järjestäjät haluavat vahvistaa asunnottomien itsemääräämisoikeutta. Järjestäjät ovat huolissaan siitä, miten asunnottomien palveluille ja itsemääräämisoikeudelle käy sote- ja maakuntauudistuksen myötä.
Mahdollisuus tehdä valintoja asuinkunnan, asuinalueen ja asumismuodon suhteen kuuluu yhtäläisesti kaikille. Jokaisella tulisi olla oikeus omaan asuntoon ja niihin tukitoimiin, joita itsenäinen asuminen vaatii. Asunnottomien kohdalla nämä oikeudet eivät aina toteudu.
– Tällä hetkellä suuri ongelma on hajasijoitettujen asuntojen vähäisyys. Asumisyksikössä asuu väkeä, joille asunto ihan tavallisessa kerrostalossa sopisi paremmin. Tarvitaan lisää hajasijoitettuja tukiasuntoja, joihin ihminen voisi saada tarvitsemansa tuen. Tämä toisi myös tarvittavaa kiertoa asumispalveluihin, linjaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.
Asunnottomuus pitkittyy
Syyskuussa 2017 Helsingissä asumisen tuen jonossa oli 520 asunnotonta. Lisäksi mielenterveysasiakkaiden asumispalveluihin jonotti 172 henkeä. Asunnottomuus pitkittyy, kun sopivaa asuntoa ei pystytä osoittamaan nopeasti. Toisaalta asumisyksiköissä asuu ihmisiä, jotka toivovat muuttoa tavalliseen vuokra-asuntoon, mutta eivät pääse muuttamaan pitkien jonojen vuoksi.
”Ei ole kohtuullista, että ihminen odottaa usein vuoden tai jopa yli sopivan asunnon vapautumista.”
Asunnottomuus on väistämättä kytköksissä tilanteeseen asuntomarkkinoilla. Kun kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on pula, pienituloisten ihmisten on vaikea selviytyä vuokranmaksusta ja näin asunnottomuuden riski kasvaa. Syntyy myös jonoja kasvattavia pullonkauloja, kun muutto asumispalveluista vuokra-asuntoon viivästyy.
– Asumisen tuen jonot on purettava nopealla aikataululla. Ei ole kohtuullista, että ihminen odottaa usein vuoden tai jopa yli sopivan asunnon vapautumista, sanoo Ehkäisevä päihdetyön EHYT ry:n järjestöpäällikkö Jiri Sironen.
Miten asunnottomien käy sote- ja maakuntauudistuksen myötä?
Järjestäjät ovat huolissaan sosiaalipalveluiden maakunnallisen järjestämisen seurauksista. Sote-uudistus voi johtaa terveyserojen kasvuun ja palveluiden heikentymiseen heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien kohdalla. On vaarana, että heikossa asemassa olevien ryhmien palvelut pilkkoutuvat ja palveluiden integraatio kärsii, jos yhtiöittäminen ja yksityistäminen lisääntyy.
– Miten palveluiden integraation ja jatkuvuuden käy? Entä voidaanko helsinkiläinen asunnoton laittaa asumaan toiseen kaupunkiin, jos oman kunnan asumispalveluissa ei ole tilaa? Uudistus ei saa vaarantaa oikeutta valita itse kotikuntansa, vaatii Sininauhasäätiön Koti kaikille -hankkeen projektipäällikkö Leena Rusi.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.