Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Keywords:
Jäähyväiset markkinakeskeiselle politiikalle
SUOMESSA ON kuultava päätösehdotuksia sellaisilta kansalaisjärjestöiltä – ja muiltakin toimijoilta – jotka eivät vain myötäile hallituksen päätöksiä. On ilmeistä, että meillä ei ole ollut vasemmistolaista politiikkaa tekevää hallitusta vuosikymmeniin, vaikka osa isoista medioista näin yrittää propagoida. Työtä tekevät kärsivät yhä porvarillisen politiikan ja kapitalistisen systeemin jatkaessa työväenluokan riistämistä, jotta talouseliitin taskuihin saataisiin yhä enemmän pääomaa.
Matalapalkkaisille aloille tarvitaan ensi sijassa tuntuvat palkankorotukset ja lisää tekeviä käsiä. Ay-liikkeen on radikalisoitava linjaansa, jotta se kykenee täyttämään tehtävänsä työntekijöiden aseman parantamiseksi. Keväällä nähdyt hoitoalan lakot oli hyvä alku, mutta joukkovoimaa tarvitaan liittorajojen yli. Yhdessä meillä on voimaa vaatia kaikki ylös palkkakuopista.
Radikaaleja, rohkeita toimijoita tarvitaan enemmän kuin koskaan ay-liikkeessä ja muissakin joukkoliikkeissä levittämään laajemmalle taistelevaa asennetta ja työntekijöiden perspektiivistä lähtevää linjaa.
Yhdessä omistetut palvelut toimivat aina demokraattisemmin, kuin yksityistetyt.
JULKISIA PALVELUJA on kehitettävä niin, että turvataan jokaiselle oikeus terveyteen, sivistykseen, kulttuuriin, verkkoyhteyksiin ja ihmisarvoisen elämän edellyttämään huolenpitoon. Etenkin peruspalvelut tulee järjestää julkisina palveluina, jotka ovat yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Yhdessä omistetut palvelut toimivat aina demokraattisemmin, kuin yksityistetyt. Demokratia on ulotettava myös talouden alalle. Tämä merkitsee monia toimia taloudellisen päätöksenteon julkisuudesta ja osuustoiminnan kehittämisestä aina pankkien ja vakuutusyhtiöiden sekä teollisuuden ja energiahuollon keskeisten alojen kansallistamiseen, yhteiskunnalliseen omistukseen ja demokraattiseen hallintaan.
NATOA VASTAAN on jatkettava kamppailua, vaikka Suomi sinne nyt sotatilanteen varjolla ollaan viemässä pienen eliitin päätöksellä. Suomen on irtauduttava Natosta ja valittava rauhanpolitiikan tie. Vain siten maamme voi toimia uskottavana sillanrakentajana maailmalla ja ylläpitää itsenäistä ulkopolitiikkaa.
Asevaraisuuteen perustuva turvallisuus on kuoleman turvallisuutta. Suomen ei pidä lähteä imperialististen sotien osapuoleksi tai lietsoa sotauhoa, vaan toimia rauhanliikkeitä ja kansalaisyhteiskuntaa tukien meillä ja maailmalla sekä edistää dialogia kohti pysyvää rauhaa. Yhteistyösuhteet ympäri maailmaa on pystyttävä rakentamaan uudestaan, sillä esimerkiksi ympäristökriisin ratkaisu ja ydinaseuhan poistaminen vaativat koko maailman ponnisteluja.
Hiroshimaan ja Nagasakiin vuonna 45 pudotettujen atomipommien kauhuja ei saa unohtaa. Iskut tuhosivat kaupungit totaalisesti, sadat tuhannet ihmiset kuolivat ja kärsivät säteilysairauksista. Muutaman vuoden päästä atomipommi-iskuista tulee kuluneeksi jo kahdeksan vuosikymmentä, silti ydinaseriisuntaa joudutaan edelleen vaatimaan. Käsittämätöntä.
Juuri nyt ydinsodan uhka on vakavampi kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Sodissa ei ole voittajia, ydinaseilla käytävän sodan mahdollisuus on estettävä sitovin kansainvälisin toimin ja sopimuksin. Suomen täytyy välittömästi allekirjoittaa YK:n ydinasekieltosopimus. Valitettavasti nykyisen demarihallituksen aikana Suomea on tähän asti vain aseistettu lisää, esimerkiksi yli kymmenen miljardin hävittäjäkaupalla.
Uusliberalistisen, markkinakeskeisen politiikan seuraukset on nähty jo pitkään. Vaihtoehtona on kääntää yhteiskunnallisilla ja rakenteisiin menevillä muutoksilla kehitystä sosialistiseen suuntaan. Meillä on varaa parempaa politiikkaa tekevään yhteiskuntaan!
Kirjoittajan artikkelit
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Sosiaaliturvan voimakkaat heikennykset eivät ole lisänneet työpaikkoja – ainoastaan työttömien ahdinkoa. Jo valmiiksi erittäin korkealla tasolla ollut pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt 7 % viime vuodesta. Työttömien Keskusjärjestön mielestä sen estämiselle ei näytä olevan riittäviä keinoja.
- ‹ edellinen
- 3 / 94
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Maailma on syvän ympäristökriisin edessä. Perimmäiset syyt tälle ovat sidoksissa taloudellisen vallan ja riiston rakenteisiin.
Suomen työttömyystilanne on koko EU:n heikoimpia. Lisäksi työelämän laatu on heikentynyt.
Työsuojeluviranomainen tarkasti kesällä alle 30-vuotiaiden nuorten työpaikkoja ja havaitsi selkeitä puutteita nuorten palkkauksessa. Nuorten työpaikoilla valvottiin myös työturvallisuutta ja tarkastuksilla havaittiin monenlaisia puutteita perehdytyksen suhteen.