Järjestöt vaativat aidosti maksutonta toisen asteen koulutusta
Yli kolmasosalla lukiolaisnuorista tai heidän perheistään on taloudellisia vaikeuksia opintojen kustannuksista selviämisessä. Myös toisen asteen ammatillisia opintoja suorittavien keskuudessa taloudelliset ongelmat ovat yleisiä. Tiedot selviävät maanantaina 22. tammikuuta julkaistusta Opetushallituksen tuottamasta selvityksestä toisen asteen kustannuksista.
Huoli kustannuksista yhteinen – nyt tarvitaan toimia
Järjestöt jakavat ministeri Sanni Grahn-Laasosen huolen niistä nuorista, joille kustannukset voivat muodostua esteeksi lukion tai ammatillisen toisen asteen koulutuksen suorittamiselle.
Selvityksen pohjalta ei kuitenkaan voida todeta, että juuri vähävaraisiin nuoriin kohdistetut toimet olisivat vaikuttavimpia tai kustannustehokkaimpia. Jatkoselvityksissä onkin syytä tarkastella mahdollisuutta siirtyä aidosti maksuttomaan toisen asteen koulutukseen, joka turvaisi nuorten koulutusmahdollisuudet, vähentäisi tukibyrokratian tarvetta ja olisi inklusiivisempi kuin tukijärjestelmiin perustuva malli.
”Yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi tarvitaan ripeästi toimia.”
– Yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi tarvitaan ripeästi toimia. Aidosti maksuton koulutuspolku aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle mahdollistaa Suomen osaamispotentiaalin hyödyntämisen täysimääräisesti sekä lisää tasa-arvoa perheiden välillä. Tämä kortti pitää katsoa huolella, vaativat järjestöt.
Selvityksen tiedot puutteellisia
Järjestöt ovat pettyneitä siihen, että selvitys ei tuo kaivattua lisätietoa koulutuksen kustannuksista tai siitä, kuinka monen nuoren koulutuspolkuun kustannukset todellisuudessa vaikuttavat. Esimerkiksi tilastotietoja siitä, kuinka moni nuori joutuu turvautumaan toimeentulotuen lisäosaan kattaakseen oppimateriaalikulujaan ei ole saatavissa. Selvitys ei myöskään tarjoa vastauksia siihen, kuinka monen nuoren kohdalla yhteiskunnan tukimuodot ovat riittämättömiä.
Alueellinen eriarvoistuminen jää selvityksen tekijöiltä huomiotta. Erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella ala- ja oppilaitoskohtaiset erot ovat merkittäviä, mutta näitä ei tuoda selvityksessä kattavasti esiin.
Suomalaiset tukevat maksutonta koulutusta
Uutissuomalaisen tuoreen gallupin mukaan jopa 65% suomalaisista kannattaa aidosti maksutonta toista astetta. Marraskuussa myös kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat ilmaisivat kannattavansa toisen asteen maksuttomuutta. Tukea toimille siis on – nyt on aika edetä.
Järjestöt keräävät parhaillaan allekirjoituksia maksutonta toisen asteen koulutusta vaativaan kansalaisaloitteeseen. Kansalaisaloite on allekirjoitettavana 18.3.2018 asti osoitteessa www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2607.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantajan numeros 09/2024 on ilmestynyt. Katso lehden sisällys täältä.
Tiedonantaja-festivaali kokoaa jälleen eri alojen aktivisteja, tutkijoita, poliitikkoja, artisteja ja kansainvälisiä vieraita etsimään vaihtoehtoisia ulospääsyjä sodista, ympäristökriisistä, median yksipuolisuudesta ja politiikan vaihtoehdottomuudesta. Festivaali järjestetään viikonloppuna 19.-20. lokakuuta 2024 Vantaan Myyrmäessä Myyräncolo -kulttuurikeskuksessa.
- 1 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.