Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Keywords:
Joka kymmenes Suomen kolmesta miljoonasta asunnosta tyhjillään
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli reilusti yli kolme miljoonaa asuntoa, joista noin joka kymmenes oli vailla vakituista asukasta, kerrotaan Tilastokeskuksen Tieto&Trendit -blogissa. Tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla lähes 130 000 asunnolla, joka kertoo merkittävästä kasvusta lukuun. Tilastokeskuksen blogi tyhjillään olevista asunnoista julkaistiin Asunnottomien yön alla, jota vietetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17. lokakuuta.
Tyhjillään olevia asuntoja tai kokonaisia rakennuksia pystyy tutkimaan Tilastokeskuksen tuottamien tietoaineistojen ja tilastojen avulla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tyhjien asuntojen määrä on lähes kaksinkertaistunut tätä edeltävään kymmeneen vuoteen verrattuna ja tyhjien asuntojen osuus koko asuntokannasta on kasvanut selvästi.
Myös kasvukeskuksissa tyhjiä asuntoja
Tilastokeskuksen Asunnot ja asuinolot -tilasto kuvaa olemassa olevaa asuntokantaa, asuntojen lukumäärää, asuntokuntien lukumäärää ja asuntokuntien ja asuntoväestön asuinoloja vuoden viimeisenä päivänä. Tilasto perustuu useisiin eri hallinnollisiin rekisteritietoihin. Tästä syystä lukujen taustalta voi löytyä erilaisia ilmiöitä, myös alueellisesti, jotka samalla vaikeuttavat tiedon tulkintaa.
Vuoden 2019 lopussa Helsingin asuntokannasta tyhjänä oli reilu kahdeksan prosenttia, eli yli 30 000 asuntoa. Vuosituhannen alussa vastaava osuus oli kuusi prosenttia. Jos tarkastelusta rajataan pois 2010-luvulla rakennetut asunnot, niin tyhjillään on edelleen yli 27 000 asuntoa.
Pääkaupunkiseudulla havaitaan tyhjien asuntojen määrissä muitakin mielenkiintoisa kehityskulkuja, jotka viittaisivat osamarkkinan toimimattomuuteen tai johonkin poikkeavaan ilmiöön. Helsingin 2010-luvulla rakennettujen asuntojen tyhjillään oloa voisi selittää osin sijoittajien Airbnb:n kautta tapahtuva majoitustoiminta.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Osa hyvinvointialueiden johtajista on jo todennut, että sosiaali- ja terveyspalveluita tullaan karsimaan heidän alueillaan. Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä ja sote-palvelut ovat kaikilta osin tukossa.
Saamelaiskäräjien päätöksen ytimessä on kysymys alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Suomen valtion on todettu voimassa olevan saamelaiskäräjälain osalta toistuvasti rikkoneen kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Maailman väkiluku ylitti marraskuussa kahdeksan miljardin rajan. Sosiaalisten ongelmien lisääntyminen väkiluvun kasvaessa nykyjärjestelmässä on kiistatonta. Ratkaisu ei löydy ihmisten henkilökohtaisista valinnoista, vaan koko järjestelmän muutoksesta.
- 1 / 81
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Hallitus esittää, että ”Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan”, ilman varauksia ydinaseista ja tukikohdista. Linja myös ydinasepolitiikassa on muuttunut. Suomen edustajat äänestivät tänä syksynä YK:ssa ensi kertaa ydinasekieltosopimusta vastaan ja ulkoministerikin myönsi eduskunnassa, että näin toteutettiin Naton yhteistä politiikkaa.
Saamelaiskäräjien päätöksen ytimessä on kysymys alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Suomen valtion on todettu voimassa olevan saamelaiskäräjälain osalta toistuvasti rikkoneen kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Marinin hallitus sitoo Suomea entistä tiukemmin yhdysvaltalaiseen sotateollisuuteen.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.