Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Keywords:
Joka kymmenes Suomen kolmesta miljoonasta asunnosta tyhjillään
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli reilusti yli kolme miljoonaa asuntoa, joista noin joka kymmenes oli vailla vakituista asukasta, kerrotaan Tilastokeskuksen Tieto&Trendit -blogissa. Tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla lähes 130 000 asunnolla, joka kertoo merkittävästä kasvusta lukuun. Tilastokeskuksen blogi tyhjillään olevista asunnoista julkaistiin Asunnottomien yön alla, jota vietetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17. lokakuuta.
Tyhjillään olevia asuntoja tai kokonaisia rakennuksia pystyy tutkimaan Tilastokeskuksen tuottamien tietoaineistojen ja tilastojen avulla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tyhjien asuntojen määrä on lähes kaksinkertaistunut tätä edeltävään kymmeneen vuoteen verrattuna ja tyhjien asuntojen osuus koko asuntokannasta on kasvanut selvästi.
Myös kasvukeskuksissa tyhjiä asuntoja
Tilastokeskuksen Asunnot ja asuinolot -tilasto kuvaa olemassa olevaa asuntokantaa, asuntojen lukumäärää, asuntokuntien lukumäärää ja asuntokuntien ja asuntoväestön asuinoloja vuoden viimeisenä päivänä. Tilasto perustuu useisiin eri hallinnollisiin rekisteritietoihin. Tästä syystä lukujen taustalta voi löytyä erilaisia ilmiöitä, myös alueellisesti, jotka samalla vaikeuttavat tiedon tulkintaa.
Vuoden 2019 lopussa Helsingin asuntokannasta tyhjänä oli reilu kahdeksan prosenttia, eli yli 30 000 asuntoa. Vuosituhannen alussa vastaava osuus oli kuusi prosenttia. Jos tarkastelusta rajataan pois 2010-luvulla rakennetut asunnot, niin tyhjillään on edelleen yli 27 000 asuntoa.
Pääkaupunkiseudulla havaitaan tyhjien asuntojen määrissä muitakin mielenkiintoisa kehityskulkuja, jotka viittaisivat osamarkkinan toimimattomuuteen tai johonkin poikkeavaan ilmiöön. Helsingin 2010-luvulla rakennettujen asuntojen tyhjillään oloa voisi selittää osin sijoittajien Airbnb:n kautta tapahtuva majoitustoiminta.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.