Journalistiliitto perusti osuuskunnan
Maanantaina vietettiin historiallisia avajaisia, kun Suomen ja kenties pohjoismaiden ensimmäinen ammattiliiton perustama työosuuskunta aloitti toimintansa.
Mediakunta on Journalistiliiton vastaus alaa piinaavaan pätkä- ja keikkatyön kurimukseen.
Mediakunta on Journalistiliiton vastaus alaa piinaavaan pätkä- ja keikkatyön kurimukseen. Entistä useampi viestinnän ammattilainen tekee työtään yksinäisenä freelance-pakkoyrittäjänä, jolle paperibyrokratian pyörittäminen käy palkattomasta työstä.
Mediakunnan toiminnanjohtaja Maiju Mitrunen kertoo, että osuuskunnan tarkoitus on muodostaa työyhteisö usein niin irrallaan toimiville journalisteille ja viestinnän parissa työskenteleville. Mitrunen on aiemmin työskennellyt Viestintä ja kehitys -säätiön eli Vikesin tiedottajana ja koordinaattorina.
Osuuskunta Journalistiliiton jäsenille
Mediakunta perustettiin, koska Journalistiliitto haluaa palvella keikkatyötä tekeviä jäseniään uudella tavalla. Osuuskuntaan pyrkivän on oltava Journalistiliiton jäsen.
Jokainen liiton jäsen on Mitrusen mukaan tervetullut myös osuuskunnan jäseneksi; journalistit ja viestinnän ammattilaiset yhtä hyvin kuin kustannustoimittajat, graafikot, valokuvaajat ja kääntäjät. Palvelua voivat käyttää myös keikkatyötä sivutoimisesti tekevät, vakinaisessa työsuhteessa olevat jäsenet tai esimerkiksi opiskelija- tai eläkeläisjäsenet.
Helpotusta pätkätyöläisen arkeen
Mediakunta on voittoa tavoittelematon, journalismiin ja viestintään keskittyneiden freelancereiden yhteisö. Ideana on yhdessä tekeminen ja se, että freelanceriudesta voi olla ylpeä. Jäsenet omistavat osuuskunnan ja päättävät yhdessä, miten kassaan mahdollisesti kertyvät rahat käytetään.
– Haluamme säästää osuuskunnan jäseniä byrokratialta ja paperityöltä sekä tarjota heille mahdollisuuksia verkostoitua ja saada tukea kollegoiltaan. Mediakunta voi myös auttaa jäseniään oikean hinnan määrittelemisessä työlleen. Ala ei saa hyväksyä halpatyötä, Mitrunen sanoo.
Osuuskunta helpottaa pätkätyöläisen operointia erilaisten tukien kanssa.
Osuuskunta myös helpottaa pätkätyöläisen operointia erilaisten tukien kanssa. Sosiaaliturvan ja työnteon yhdistely voi olla keikkatyössä piinaavaa. Osuuskunnan kautta hoituu kaikenlaisten paperien ja todistusten hankkiminen vaivattomasti.
Tärkeänä osana osuuskunnan toimintaa Mitrunen näkee työyhteisön tarjoamisen sekä mahdollisuudet kehittää vaikkapa ulkomaisia kontakteja. Mediakunnan toimintaformaatti on jo herättänyt mielenkiintoa kansainvälisissä journalistipiireissä.
Mediakunnan perustamiskokouksessa esille nousi myös journalistien asema nykyisessä työelämässä ja työttömyyden tuomat ongelmat.
– Me Mediakunnassa lähdemme siitä, että osuuskunnan jäsenillä on aina töitä, kommentoi Mitrunen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantaja-festivaali kokoaa jälleen eri alojen aktivisteja, tutkijoita, poliitikkoja, artisteja ja kansainvälisiä vieraita etsimään vaihtoehtoisia ulospääsyjä sodista, ympäristökriisistä, median yksipuolisuudesta ja politiikan vaihtoehdottomuudesta. Festivaali järjestetään viikonloppuna 19.-20. lokakuuta 2024 Vantaan Myyrmäessä Myyräncolo -kulttuurikeskuksessa.
Tiedonantaja Festival will once again bring together activists, researchers, politicians, artists and international guests from different fields to look for alternative ways out of wars, environmental crises and media biases. The programme includes debates, presentations, workshops and of course culture and music! The festival will take place over one weekend at the Myyräncolo cultural centre in Vantaa's Myyrmäki, Finland.
- 1 / 327
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.