Junakalustoyhtiö helpottaa liikenteen kilpailuttamista?
Pääkaupunkiseudulle perustettiin 25.11.
Junakalusto Oy
-niminen osakeyhtiö, jonka on määrä jatkossa rahoittaa,
hankkia ja hallinnoida ns.
YTV
-alueen lähijunaliikenteeseen
tarvittavia uusia junia. Vuoden alkukuukausina toimintansa käynnistävän
kalustoyhtiön omistus jakaantuu osakkaiden kesken niin, että pääkaupunkiseudun
kunnilla on yhtiöstä yhteensä 65 prosentin osuus - Helsinki
34, Vantaa 17, Espoo 12 ja Kauniainen 2 - ja
VR
:llä 35 prosentin
osuus.
- Junakalustoyhtiön perustaminen helpottaa pääkaupunkiseudun
lähijunaliikenteen myöhempää kilpailutusta ja yksityistämistä,
kun on valmiiksi olemassa yhtiö, joka voi vuokrata junakalustoa uusille
yksityisille liikennöintiyhtiöille, pelkää konduktööri
Peter Björklöf
. Hän on
Rautatieläisten liiton
jäsen ja työskentelee itse konduktöörinä mm. rataosuudella
Helsinki-Karjaa-Helsinki, joka pääosin kulkee mainitun YTV-alueen
halki.
Virallisesti Junakalusto Oy:n muodostamista on perusteltu sillä, että
YTV-alueen (YTV =
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
)
lähijunaliikenteeseen tarvitaan noin sata uutta junayksikköä
seuraavien 20 vuoden aikana. Syynä tähän ovat liikennemäärien
kasvu, uudet ratahankkeet, nykyisen kaluston vanheneminen ja tarve parantaa
kaluston palvelutasoa.
Tarvittavien uusien junien rahoittamiseen sanotaan tarvittavan noin 500
miljoonaa euroa vuosina 2010-2020. Päärahoitusmuodoksi esitetään
lainoitusta ja leasingia.
Konduktööri Peter Björklöf kuitenkin pelkää,
että junakalustoyhtiötä myös käytetään
hyväksi myöhemmin, kun pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä
aletaan kilpailuttaa.
- Kun on olemassa valmis junakalustoyhtiö, jossa VR:llä itsellään
on vain 35 prosentin omistusosuus ja YTV-kunnat omistavat peräti 65
prosenttia, on selvää, että tämä yhtiö saattaa
vuokrata junakalustoa myös jollekin yksityiselle liikennöintiyhtiölle
kilpailutuksen yhteydessä - kunhan "hinnasta sovitaan", Björklöf
huomauttaa.
Eli jos VR edelleen omistaisi käytettävissä olevan junakaluston
kokonaan itse, se ei tietenkään vuokraisi sitä jollekin ulkopuoliselle
kilpailijalle, vaan nuo kilpailevat yrittäjät joutuisivat hankkimaan
kaluston itse jostakin muualta, käytännössä ulkomailta,
mikä olisi jo paljon hankalampaa, kuin että sitä on tarjolla
valmiiksi täällä kotimaassa.
Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen kilpailutus on jo vuosia
ollut tapetilla. Innokkaimmin sitä on ajanut juuri YTV, joskin YTV:ssäkin
valta on vain sen muodostavien kuntien eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja
Kauniaisten päättäjillä, joiden keskuudessa - etenkin
kokoomuspuolueen piirissä - harrastusta asiaan todellakin on löytynyt.
Erityisen innokkaasti asiaa ajoi maan edellisen hallituksen liikenneministeri
Kimmo Sasi
(
kok.
), mutta hänen puolueensa ehti eduskuntavaalitappion
jälkeen pudota hallituksesta ennen kuin kilpailutusasiassa saatiin
mitään sen konkreettisempaa aikaan.
Uudessa
Matti Vanhasen
(
kesk.
) hallituksessa Sasin kaltaista
intoa pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen kilpailuttamiseen
ei ole ollut. Asia ei kuitenkaan ole sillä selvä.
Veturimiesten liiton
pääsihteeri
Timo Tanner
kertoo, että raideliikenteen kilpailuttamispaineet tulevat pääasiassa
EU
:sta.
- Etenkin EU:n parlamentin nykyinen konservatiivivoittoinen enemmistö
on ollut ja on edelleen kaikkinaisen rautatiekilpailun avaamisen kannalla
ja olisi valmis kiirehtimään asian toteuttamista. Parlamentti
liberalisoisi eli purkaisi rautatiekilpailua rajoittavaa lainsäädäntöä
jopa enemmän kuin EU:n ministerineuvosto, Tanner toteaa.
EU:n ns.
kakkosrautatiepaketti
oli määrä saada
ratkaistuksi vuoden 2003 loppuun mennessä, mutta tämä ei
onnistunut, ja asia meni nyt ns. sovittelumenettelyyn.
Tannerin arvion mukaan rautatiepaketin tavaraliikennettä koskeva
kilpailutus saattaisi tulla voimaan vuonna 2008, mutta henkilöliikennettä
koskeva osuus ehkä vasta ensi vuosikymmenen puolella.
- Mutta se tullee joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, ja juuri
EU:lta - oli sitten meidän suomalaisten kanta mikä hyvänsä,
joten siihen pitäisi ajoissa varautua, Tanner katsoo.
Jos vaikka ei kilpailutus ihan heti kohta tulisikaan, on siis juuri EU:n
takia lähinnä vain ajan kysymys milloin se tulee, pelkää
myös konduktööri Peter Björklöf.
- Ja jos tai kun kilpailutus tulee, se johtaa väistämättä
matkustajien palvelutason sekä työntekijöiden työehtojen
heikkenemiseen, mutta myös junaliikenteen turvallisuuden huononemiseen,
hän katsoo.
Tämä on Björklöfin mukaan käynyt täysin
selväksi sekä raideliikenteen kilpailutuksen yhteydessä ulkomailla
- mm. Britanniassa ja Ruotsissa - sekä täällä Suomessa
etenkin pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen vastaavan kilpailutuksen
tiimoilla.
- Milläs muulla jokin yhtiö voi kilpailla liikennöintikustannusten
alentamisessa kuin työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen
heikentämisellä, Björklöf kysyy retorisesti.
Myös rautatieläisten eri ammattijärjestöt ovat jatkuvasti
vastustaneet pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen kilpailutusta.
Viimeksi pari vuotta sitten Rautatieläisten liitto,
Rautatievirkamiesliitto
ja Veturimiesten liitto sekä
VR Teknilliset
tyrmäsivät
yhteisessä julkilausumassaan silloisen liikenneministerin Kimmo Sasin
kilpailuttamiskaavailut.
- Rautatieläisten ammattijärjestöt ovat edelleenkin tätä
kilpailuttamista vastaan, Veturimiesten liiton pääsihteeri Timo
Tanner vahvistaa.
Oli kilpailuttamisen aikataulu sitten mikä hyvänsä, konduktööri
Peter Björklöf pelkää silti, että nyt perustettu
junakalustoyhtiö helpottaa ja edistää lähijunaliikenteen
kilpailuttamista sitten kun sen aika tulee - ennemmin tai myöhemmin.
- Vähän samalla tavalla kuin Suomea on pikku hiljaa tehty
Nato
-yhteensopivaksi
siten, että lopuksi tarvitsee vain "työntää töpseli
seinään", voisi sanoa, että nyt myös pääkaupunkiseudun
lähijunaliikennettä on tehty askeleen enemmän "kilpailuttamis-
ja yksityistämisyhteensopivaksi" perustamalla tuo kalustoyhtiö,
Björklöf huomauttaa.
Eli nyt on ulkopuolisen yksityisen liikennöintiyhtiön helpompi
osallistua kilpailuun, kun ei tarvitse hankkia junakalustoa omasta takaa
vaan se on - ainakin periaatteessa - vuokrattavissa uudelta Junakalusto
Oy:ltä.
Myös Veturimiesten liiton pääsihteeri Timo Tanner myöntää,
että Junakalusto Oy:n perustaminen toki helpottaa tuota ennen pitkää,
viimeistään EU:lta päälle tulevaa kilpailutusta.
- Tosin pidän silti jonkinlaisena torjuntavoittona, että kalustoyhtiöön
saatiin mukaan sentään myös VR edes 35 prosentin osuudella,
kun ensin näytti, että VR jäisi kokonaan ulkopuolelle. Ja
kyllä edessä olevia kieltämättä suuria investointeja
auttaa merkittävästi se, etteivät ne ole pelkästään
VR:n harteilla, vaan niihin osallistuvat myös pääkaupunkiseudun
kunnat, Tanner katsoo.
Lopulliset päätökset tehdään silti vasta, kun
niiden aika on.