Jyri Jaakkolan murhatutkinta aiotaan avata uudelleen Suomessa
San Juan Copalassa 28. huhtikuuta 2010 puolisotilaallisten joukkojen väijytyksessä surmattujen suomalaisen aktivistin Jyri Jaakkolan ja meksikolaisen äidin Beatriz Cariñon perheenjäsenet aikovat haastaa Oaxacan entisen kuvernöörin Ulises Ruiz Ortizin oikeuteen Suomessa. Tarkoitus on edetä Meksikossa puutteellisiksi jääneissä tutkimuksissa.
Ruizia syytetään muun muassa useista ihmisoikeusloukkauksista, Oaxacan vastarintaliikkeen väkivaltaisesta tukahduttamisesta vuosina 2006-2007 ja osallisuudesta San Juan Copalan autonomiseen triquien alkuperäiskansan hallitsemaan kuntaan kohdistetuista pelottelutoimenpiteistä, joiden seurauksena useat aktivistit ja yhteisön jäsenet ovat kuolleet.
Meksikolaiset asianajajat Suomeen
Kansallisen demokraattisten asianajajien järjestön (ANAD) edustaja David Peña kertoi La Jornada –lehdelle saapuvansa Suomeen huhtikuun lopulla kollegansa Karla Michel Salasin kanssa valmistellakseen syytteet joiden läpimenemisen mahdollisuudet ovat korkeat.
Jaakkolan murha, kuten tuhannet muut tapaukset, on jäänyt rankaisematta. ANAD:in jäsenet epäilevät, ettei Meksikon valtio kykene takaamaan ex-kuvernööriä vastaan todistavien turvallisuutta. Siksi syytteiden nostamista Jaakkolan synnyinmaassa Suomessa pidetään tärkeänä.
Oikeusjutun laatiminen perustuu virallisiin dokumentteihin, jotka osoittavat Ruizin rahoittaneen kansallisen syyttäjänviraston puolisotilaalliseksi järjestöksi tunnustamaa Triquien alueen hyvinvointiliittoa (UBISORT) jopa senkin jälkeen kun ryhmän todettiin syyllistyneen aktivistien murhaan. Kansainvälisen oikeuden käsitteiden mukaan UBISORT:in toiminta on ollut taloudellisesti riippuvaista Institutionaalisen vallankumouspuolueen (PRI) entisen kuvernöörin avusta.
ANAD pyytänee Suomen yleistä syyttäjänvirastoa ottamaan haltuunsa Jaakkolan murhatutkinnan. Maan oikeuslaitos voi analysoida tapausta, sillä sen seurauksena kuoli yksi Suomen kansalainen toisen maan alueella.
Peñan mukaan syytteiden tutkintaa puoltavat sekä vahva todistusaineisto Ruizia vastaan että ennakkotapaukset Suomessa aikaisemmin rikoksistaan ihmisyyttä vastaan tuomituista Ugandan ja Sierra Leonen sotilaista.
Ulises Ruiz saatava oikeuden eteen
Meksikolaiset asianajajat tapaavat huhtikuun lopulla suomalaisia kollegoitaan saadakseen tietoa syyteharkinnan aloittamiseksi. Jos juttu todetaan juridisesti päteväksi, sekä oikeuslaitos että ulkoministeriö aloittavat syyteharkinnan samanaikaisesti. Seurueen tarkoituksena on myös antaa tiedonanto tapauksesta Euroopan parlamentille Brysselissä.
David Peña kuvaa tehtävää seuraavasti:
– Olemme luottavaisia tutkimuksen avaamisen suhteen. Kohta Meksikon hallituksen täytyy reagoida myönteisellä tavalla. Jos tutkinta edistyy, Ulises Ruizin on tultava paikalle henkilökohtaisesti, ainakin suurlähetystöön. Lisäksi Interpol voi antaa hänelle kiellon olla lähtemättä maasta. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten ”uusi PRI” käyttäytyy, varsinkin nyt vaalien aikaan.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.