Jyri Jaakkolan murhatutkinta aiotaan avata uudelleen Suomessa
San Juan Copalassa 28. huhtikuuta 2010 puolisotilaallisten joukkojen väijytyksessä surmattujen suomalaisen aktivistin Jyri Jaakkolan ja meksikolaisen äidin Beatriz Cariñon perheenjäsenet aikovat haastaa Oaxacan entisen kuvernöörin Ulises Ruiz Ortizin oikeuteen Suomessa. Tarkoitus on edetä Meksikossa puutteellisiksi jääneissä tutkimuksissa.
Ruizia syytetään muun muassa useista ihmisoikeusloukkauksista, Oaxacan vastarintaliikkeen väkivaltaisesta tukahduttamisesta vuosina 2006-2007 ja osallisuudesta San Juan Copalan autonomiseen triquien alkuperäiskansan hallitsemaan kuntaan kohdistetuista pelottelutoimenpiteistä, joiden seurauksena useat aktivistit ja yhteisön jäsenet ovat kuolleet.
Meksikolaiset asianajajat Suomeen
Kansallisen demokraattisten asianajajien järjestön (ANAD) edustaja David Peña kertoi La Jornada –lehdelle saapuvansa Suomeen huhtikuun lopulla kollegansa Karla Michel Salasin kanssa valmistellakseen syytteet joiden läpimenemisen mahdollisuudet ovat korkeat.
Jaakkolan murha, kuten tuhannet muut tapaukset, on jäänyt rankaisematta. ANAD:in jäsenet epäilevät, ettei Meksikon valtio kykene takaamaan ex-kuvernööriä vastaan todistavien turvallisuutta. Siksi syytteiden nostamista Jaakkolan synnyinmaassa Suomessa pidetään tärkeänä.
Oikeusjutun laatiminen perustuu virallisiin dokumentteihin, jotka osoittavat Ruizin rahoittaneen kansallisen syyttäjänviraston puolisotilaalliseksi järjestöksi tunnustamaa Triquien alueen hyvinvointiliittoa (UBISORT) jopa senkin jälkeen kun ryhmän todettiin syyllistyneen aktivistien murhaan. Kansainvälisen oikeuden käsitteiden mukaan UBISORT:in toiminta on ollut taloudellisesti riippuvaista Institutionaalisen vallankumouspuolueen (PRI) entisen kuvernöörin avusta.
ANAD pyytänee Suomen yleistä syyttäjänvirastoa ottamaan haltuunsa Jaakkolan murhatutkinnan. Maan oikeuslaitos voi analysoida tapausta, sillä sen seurauksena kuoli yksi Suomen kansalainen toisen maan alueella.
Peñan mukaan syytteiden tutkintaa puoltavat sekä vahva todistusaineisto Ruizia vastaan että ennakkotapaukset Suomessa aikaisemmin rikoksistaan ihmisyyttä vastaan tuomituista Ugandan ja Sierra Leonen sotilaista.
Ulises Ruiz saatava oikeuden eteen
Meksikolaiset asianajajat tapaavat huhtikuun lopulla suomalaisia kollegoitaan saadakseen tietoa syyteharkinnan aloittamiseksi. Jos juttu todetaan juridisesti päteväksi, sekä oikeuslaitos että ulkoministeriö aloittavat syyteharkinnan samanaikaisesti. Seurueen tarkoituksena on myös antaa tiedonanto tapauksesta Euroopan parlamentille Brysselissä.
David Peña kuvaa tehtävää seuraavasti:
– Olemme luottavaisia tutkimuksen avaamisen suhteen. Kohta Meksikon hallituksen täytyy reagoida myönteisellä tavalla. Jos tutkinta edistyy, Ulises Ruizin on tultava paikalle henkilökohtaisesti, ainakin suurlähetystöön. Lisäksi Interpol voi antaa hänelle kiellon olla lähtemättä maasta. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten ”uusi PRI” käyttäytyy, varsinkin nyt vaalien aikaan.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Vietnam juhlii itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaansa, mutta maa seisoo ristiriidan ytimessä: talouskasvu ja vauraus tuovat kansalle etuja, mutta samalla ne syventävät luokkaeroja ja altistavat sen globaalille kapitalismille. Onko Vietnam todella vapaa, vai onko se vain uusi muoto siirtomaavallan alistuksessa?
Kun Euroopan johtajat puhuvat vapaudesta, Ranskan kommunistinuoret (MJCF) kysyvät: kenen vapaudesta on kyse, kun aseet puhuvat ja pääoma hyötyy? Ranskalaisnuorten kannanotto paljastaa sodan todelliset voittajat – asefirmat, jälleenrakennusmarkkinat ja EU:n federalistiset haaveet – samalla kun työväenluokka kantaa ruumiiden ja budjettileikkausten taakan. Sota Ukrainassa ei ole kansojen etu, vaan pääoman projekti, jossa rauhan mahdollisuus tukahdutetaan taloudellisen hyödyn nimissä. Uudissana sotahyötytalous kuvaa järjestelmää, jossa konflikti ei ole poikkeus vaan tuottoisa normaali.
Tšekin hallitus valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaisi kommunistisen liikkeen kriminalisoinnin – ja samalla vaarantaisi työväenluokan sananvapauden, järjestäytymisoikeuden ja poliittisen toimijuuden koko Euroopassa. Onko demokratia enää muuta kuin eliitin hallitsema äänestysteatteri, jos vaihtoehtoisen yhteiskuntajärjestelmän puolustaminen voidaan tuomita rikoksena? Kapitalismin kriisissä vellova valtakoneisto reagoi opposition nousuun rajoittamalla vapautta, ja hyökkäyksen kärki kohdistuu niihin, jotka eivät suostu markkinoiden maailmaan – kommunisteihin, järjestäytyneeseen työväkeen ja kansanliikkeisiin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.