Köyhää ei pidä syyllistää kulutuksesta
Maanantaina 8. elokuuta ihmiskunta oli käyttänyt loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. WWF:n mukaan niin sanottu maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta: viime vuonna se oli 13. elokuuta. Suurin syy ylikulutuspäivän aikaistumiseen on alati suureneva hiilijalanjälki.
Nykyisellä kulutuksella tarvittaisiin 1,6 maapalloa kattamaan globaali luonnonvarojen tarve kestävästi.
Nykyisellä kulutuksella tarvittaisiin 1,6 maapalloa kattamaan globaali luonnonvarojen tarve kestävästi.
Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmiskunnan kulutus ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin.
Järjestelmä ei anna vaihtoehtoja
SKP:n Uudenmaan piirisihteeri Tiina Sandberg toteaa, että suomalainen köyhäkin kuluttaa yli planeetan kestokyvyn.
– Se ei kuitenkaan ole köyhän vika, vaan syypää on järjestelmämme, kapitalismi, joka ei anna vaihtoehtoja. Nykyisessä yhteiskunnassa, joka perustuu ympäristön ja ihmisten riistoon jossain muualla, ei ole mahdollista elää kestävästi kuin asumalla teltassa ilman mukavuuksia ja palveluita, muistuttaa Sandberg.
Hänen mukaansa köyhillekin pitää taata sosiaalisesti kestävä elintaso, johon kuuluu muun muassa mielekäs arki, riittävät palvelut, hyvä ja terveellinen ruoka sekä asunto.
– Nykyisessä systeemissä tämä tapahtuu antamalla köyhille lisää kulutettavaa, mikä johtaa ympäristöongelmien kärjistymiseen entisestään. Syy ei silloin ole köyhissä, joiden vaatimukset ovat kaukana siitä, mihin yhteiskunnan hyväosaiset tähtäävät.
Yhteiskunnan rakenteita muutettava
Sandbergin mukaan hankalaa yhtälöä ei voi ratkaista alhaalta käsin, koska köyhä ei voi juuri suoraan valinnoillaan vaikuttaa sellaisiin asioihin kuin rakentaminen ja yhteiskunnan energiankäyttö.
"Köyhällä ei ole paljoa mahdollisuutta vaikuttaa edes ruokailuunsa, koska siihenkin tarvittaisiin taloudellisia resursseja."
– Köyhällä ei ole paljoa mahdollisuutta vaikuttaa edes ruokailuunsa, koska siihenkin tarvittaisiin taloudellisia resursseja yhteiskunnassa, joka tarjoaa ylikulutukselle nojaavia vaihtoehtoja.
Ainoa ratkaisu on muuttaa yhteiskunnan rakenteita.
– Jos kuluttajille tarjottaisiin kestäviä vaihtoehtoja, kasvissyönnistä tehtäisiin normi, rakennusten materiaalijalanjäljet kohtuullistettaisiin, olisi ilmainen toimiva joukkoliikenne, lähipalvelut löytyisivät suunnilleen kaikille, energia tuotettaisiin mahdollisimman kestävästi ja niin edelleen, voitaisiin luoda tilanne, jossa koko maan kulutusjalanjälki pienenisi ja kestävämpien valintojen ollessa systeemiin sisään rakennettuja, ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen ei johtaisi ylikulutukseen.
Tämän lisäksi Sandberg kaipaa myös moraalista keskustelua kohtuuden rajoista ja siitä, miten niiden ylittyminen estetään.
– Tämä keskustelu onkin hankalampi juttu, mutta samalla ehdottoman välttämätöntä, jos halutaan saada maapallon resurssit ja ihmiskunnan tarpeet kohtaamaan toisensa, sanoo Sandberg.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.