Köyhää ei pidä syyllistää kulutuksesta
Maanantaina 8. elokuuta ihmiskunta oli käyttänyt loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. WWF:n mukaan niin sanottu maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta: viime vuonna se oli 13. elokuuta. Suurin syy ylikulutuspäivän aikaistumiseen on alati suureneva hiilijalanjälki.
Nykyisellä kulutuksella tarvittaisiin 1,6 maapalloa kattamaan globaali luonnonvarojen tarve kestävästi.
Nykyisellä kulutuksella tarvittaisiin 1,6 maapalloa kattamaan globaali luonnonvarojen tarve kestävästi.
Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmiskunnan kulutus ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin.
Järjestelmä ei anna vaihtoehtoja
SKP:n Uudenmaan piirisihteeri Tiina Sandberg toteaa, että suomalainen köyhäkin kuluttaa yli planeetan kestokyvyn.
– Se ei kuitenkaan ole köyhän vika, vaan syypää on järjestelmämme, kapitalismi, joka ei anna vaihtoehtoja. Nykyisessä yhteiskunnassa, joka perustuu ympäristön ja ihmisten riistoon jossain muualla, ei ole mahdollista elää kestävästi kuin asumalla teltassa ilman mukavuuksia ja palveluita, muistuttaa Sandberg.
Hänen mukaansa köyhillekin pitää taata sosiaalisesti kestävä elintaso, johon kuuluu muun muassa mielekäs arki, riittävät palvelut, hyvä ja terveellinen ruoka sekä asunto.
– Nykyisessä systeemissä tämä tapahtuu antamalla köyhille lisää kulutettavaa, mikä johtaa ympäristöongelmien kärjistymiseen entisestään. Syy ei silloin ole köyhissä, joiden vaatimukset ovat kaukana siitä, mihin yhteiskunnan hyväosaiset tähtäävät.
Yhteiskunnan rakenteita muutettava
Sandbergin mukaan hankalaa yhtälöä ei voi ratkaista alhaalta käsin, koska köyhä ei voi juuri suoraan valinnoillaan vaikuttaa sellaisiin asioihin kuin rakentaminen ja yhteiskunnan energiankäyttö.
"Köyhällä ei ole paljoa mahdollisuutta vaikuttaa edes ruokailuunsa, koska siihenkin tarvittaisiin taloudellisia resursseja."
– Köyhällä ei ole paljoa mahdollisuutta vaikuttaa edes ruokailuunsa, koska siihenkin tarvittaisiin taloudellisia resursseja yhteiskunnassa, joka tarjoaa ylikulutukselle nojaavia vaihtoehtoja.
Ainoa ratkaisu on muuttaa yhteiskunnan rakenteita.
– Jos kuluttajille tarjottaisiin kestäviä vaihtoehtoja, kasvissyönnistä tehtäisiin normi, rakennusten materiaalijalanjäljet kohtuullistettaisiin, olisi ilmainen toimiva joukkoliikenne, lähipalvelut löytyisivät suunnilleen kaikille, energia tuotettaisiin mahdollisimman kestävästi ja niin edelleen, voitaisiin luoda tilanne, jossa koko maan kulutusjalanjälki pienenisi ja kestävämpien valintojen ollessa systeemiin sisään rakennettuja, ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen ei johtaisi ylikulutukseen.
Tämän lisäksi Sandberg kaipaa myös moraalista keskustelua kohtuuden rajoista ja siitä, miten niiden ylittyminen estetään.
– Tämä keskustelu onkin hankalampi juttu, mutta samalla ehdottoman välttämätöntä, jos halutaan saada maapallon resurssit ja ihmiskunnan tarpeet kohtaamaan toisensa, sanoo Sandberg.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Itä-Hakkilassa jalka nousee musiikin ja talkoohengen tahdissa. 60-vuotisjuhlia viettävä Pavi on tanssivan yhteisön oma paikka. Juhlien keskellä toteutettava johtajanvaihdos on lavabisnekselle sekä uhka että mahdollisuus. Vantaa ei ole sivujuonne – vaan Pavin toimijoiden mukaan paras paikka lavatanssille.
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.