Köyhyys tappaa
Vaikka suomalaisten terveys on kokonaisuutena viime vuosikymmeninä parantunut, on tuloryhmien välinen terveyden kuilu edelleen suuri. Joidenkin tulosten mukaan ero köyhien ja rikkaiden välillä on jopa kasvanut.
Köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat.
– Elinajanodotteen erot ovat hieman kaventuneet viime vuosina, mutta koetun terveyden erot ovat kasvaneet sitten viime laman 2008, toteaa THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen.
Raportissa tarkastelluista indikaattoreista suurimmat tuloryhmien väliset terveyserot näkyvät ikävuosien 25 ja 80 välillä tapahtuneiden kuolemien vuoksi menetettyjen elinvuosien määrässä; köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat. Pienimmät terveyserot ovat taas itse raportoiduissa kansantaudeissa, joita sairastetaan kaikissa tuloryhmissä.
Tulokset käyvät ilmi THL:n uudesta katsauksesta, johon on koottu tutkimustuloksia terveyden tuloryhmittäisistä eroista ja näiden erojen kehityksestä. Julkaisu on osa Suomen sosiaalinen tila -sarjaa.
Terveyserot voivat juontaa juurensa elämän alkuvaiheisiin
Tuloryhmien väliset terveyserot eivät johdu vain koulutuksesta ja ammattiasemasta, vaan osa juontaa juurensa elämän alkuvaiheisiin ja lapsuuden sekä nuoruuden perhetilanteeseen. Tämän lisäksi terveyspalvelujärjestelmä on rakenteeltaan eriarvoistava, sillä hyvätuloiset käyttävät tarpeisiinsa nähden enemmän palveluja kuin pienituloiset.
– Kokonaisuutena on kyse yleisemmästä eriarvoisuudesta, jonka seurauksena hyvä- ja huonotuloisten arkielämä ja elinolot eroavat tavalla, joka ilmenee terveydessä, Karvonen jatkaa.
Alkoholinkäyttö yksi syy kuolleisuuseroihin
Alkoholiin liittyvät kuolemat selittävät merkittävän osan tuloryhmien kuolleisuuseroista. Tuloryhmät eivät niinkään eroa käytetyn alkoholin määrän suhteen vaan kyse on enemmän erilaisista juomatavoista, joista aiheutuu eri tavalla haittoja niin käyttäjille kuin heidän läheisilleen.
– Terveyserojen kaventaminen edellyttää muutoksia palvelujärjestelmään, ihmisten elintapoihin sekä rakenteellisen tasoon, kuten köyhyyteen, epätasa-arvoon ja syrjintään, koulutukseen, työoloihin ja asumiseen. Erilaiset tukitoimet tulisi kohdentaa erityisesti heikommassa asemassa oleville, Karvonen sanoo.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.