Kallis ja riskialtis ratikka Tampereelle

Tampereelle tulee ratikka. Valtuusto joutui äänestämään asiasta maanantaina. SKP:n ryhmä oli sillä kanalla, että aikalisää olisi tarvittu, mutta esitys palautuksesta uudelleen valmisteluun hävisi, samoin esitys asian siirtämiseksi seuraavan valtuuston käsiteltäväksi.

Kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen (SKP) on edelleen sitä mieltä, että hanke on liian kallis ja riskialtis.

– Ratikan arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 440 miljoonaa euroa. Toisaalta voi ennakoida, että tämän kokoisissa julkisissa hankkeissa kustannusarvio on yleensä ylittynyt noin kolmasosalla. Tästä ovat esimerkkeinä niin Länsimetro kuin kehäratakin Helsingin seudulta. Tällä matematiikalla Tampereen ratikka tulisi maksamaan vähintäänkin 585-590 miljoonaa euroa.

Vaarana on, että ratikasta on tulossa Tampereen oma Olkiluoto kolmonen, joka jatkuu ja jatkuu, ja jonka hinta nousee ja nousee.

Aikalisää olisi Heinosen mielestä tarvittu, koska ratikka on mitä ilmeisimmin vanhentunutta ja kallista teknologiaa.

Toiseksi aikalisää olisi Heinosen mielestä tarvittu, koska ratikka on mitä ilmeisimmin vanhentunutta ja kallista teknologiaa.

– Liikkuminen ja koko yhteiskunta on suuren murroksen edessä. Myös liikennetekniikka muuttuu koko ajan nopeasti. Tämän muutoksen keskellä tuntuu järjettömältä sijoittaa satoja miljoonia euroja jäykkään, kalliiseen ja vanhentuneeseen ratikkatekniikkaan. Jo noin 200 suurkaupungissa on käytössä uudenlaisia sähköbusseja ja monissa maissa on alettu 2000-luvulla kehittää huokeita ja joustavia bussiliikenteeseen perustuvia liikenneratkaisuja.

Heikkeneekö joukkoliikenne?

Heinonen epäilee, että ratikkahanke uhkaa korottaa julkisen liikenteen lippujen hintoja ja luoda eriarvoisuutta kaupunkilaisten keskuuteen.

– Julkisessa liikenteessä tärkeitä asioita ovat vaihdoton matka, vuorotiheys ja matkan hinta. Käytännössä ratikkavaihtoehto heikentää joukkoliikenteen palveluja muualla kuin ratikkareitin varrella. Ratikkaliikenteen lipputulot kattavat vain murto-osan kokonaiskustannuksista. Pääosa otetaan veronmaksajilta veroina tai kohoavina lippujen hintoina. Tämä voi jopa pudottaa julkisen liikenteen käyttäjämääriä, arvioi Heinonen.

"Tavoitteena tulisi olla joukkoliikenteen kynnyksen madaltaminen."

Erityisesti huono-osaisten ja ikäihmisten asema voi heikentyä.

– Tavoitteena tulisi kuitenkin olla joukkoliikenteen kynnyksen madaltaminen. Tällöin alenevat lippujen hinnat ja vaihtojen määrän minimoiminen ovat keskeisessä asemassa.

Rakennusliikkeiden valta vahvistunut

Heinonen toteaa, että rakennusliikkeiden valta kaavoituksessa on vahvistunut.

– Kaavoitusmonopolia käyttäen kaupunki ja rakennusliikkeet ovat saaneet aikaan kalliita asuntoja, ei vain asunnonostajien vaan kaikkien veronmaksajien kustannuksella. Ratikastakin on tulossa liikenneratkaisun ohella yhä enemmän maanjalostusratkaisu, kuten Rantaväylän tunnelistakin lopulta tuli. Pääasialliset hyötyjät tällaisesta ajattelusta ovat yksityiset suuret rakennusliikkeet ja niiden omistajat. Kaiken kaikkiaan Tampereen tuleva asuntorakentaminen näyttäisi keskittyvän pääosin vain ratikkareitin varrelle ja vapaille ranta-alueille, kuten Ranta-Tampellaan ja Eteläpuistoon.

Liiallinen kaupunkirakenteen tiivistäminen ei ole Heinosen mielestä hyvä ajatus. Siksi sitä on mietittävä uudelleen.

– Esimerkiksi Eteläpuisto tulisi säilyttää kaupunkilaisten olohuoneena ja tehdä siitä tulevan kansallisen kaupunkipuiston keskeinen osa.

Osakeyhtiömalli väärä valinta

Ratikka aiotaan rakentaa osakeyhtiömallilla. Se on Heinosen mielestä väärä valinta.

– Yhtiöittäminen vie toimintaa pois poliittisesta kontrollista. Päätökset ja toiminta ovat julkisuuslain ja sitä kautta julkisuuden ulottumattomissa. Asiat hoidetaan osakeyhtiölain, ei kuntalain mukaan. Tällöin demokratia kaventuu ja ohenee.

Heinonen nostaa esimerkiksi pääkaupunkiseudun Länsimetron, joka on Helsingin kaupungin ja Espoon kaupungin kokonaan omistama yhtiö.

– Länsimetro voi liikesalaisuuteen vedoten jättää kertomatta asioita, joita esimerkiksi liikelaitokset joutuvat avoimesti paljastamaan. Länsimetron kustannukset tulevat ylittämään tuhat miljoonaa euroa, kun suunnitteluvaiheen arvio oli 700 miljoonaa euroa.

Pääkaupunkiseudulle rakennetaan seuraavaksi Raide-Jokeri –niminen raitiotie Espoon Keilaniemestä Helsingin Itäkeskukseen.

– Sen kustannusarvio on 275 miljoonaa euroa. Kalusto maksaa 110 miljoonaa euroa. Länsimetrosta viisastuneena rakennuttaja on Helsingin liikennelaitos. Näin julkinen valvonta, esimerkiksi kaupunginvaltuuston taholta, on helpompaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki asiakirjat ovat julkisia, huomauttaa Heinonen.