Kalotin kommunistit tuomitsevat Naton
Perinteinen kalottialueen kommunistien kokous pidettiin tänä vuonna Venäjällä kesä-heinäkuun vaihteessa. Tällä kertaa venäläiset olivat poikkeuksellisesti järjestäneet kokouksen varsinaisen kalottialueen ulkopuolelle. Ensimmäinen päivä oltiin Petroskoissa puolueen toimitiloissa ja kaksi seuraavaa Sortavalan Kirjavalahdessa.
Venäläiset järjestäjät olivat kutsuneet konferenssiin Murmanskin alueen kommunistien lisäksi nuorisoliittolaisia sekä edustajia Vologdasta. Paikalla oli tietenkin myös Karjalan tasavallan puolueen edustajia. Kokoukseen osallistuivat muun muassa Venäjän federaation kommunistisen puolueen Keskuskomitean edustaja Tatjana Desjatova ja Donetskin kansantasavallan kommunistisen puolueen pääsihteeri Boris Litvinov.
Tanskan kommunistisesta puolueesta paikalla oli Hjørdis Nielsen. Vaikka itse Tanska onkin etelässä, Tanskalle kuuluva Grönlanti ulottuu pitkälle napapiirin pohjoispuolelle.
Norjan ja Ruotsin puolueiden edustajat eivät nyt päässeet paikalle samaan aikaan olevien omien puolueiden tärkeiden tapahtumien vuoksi.
Suomesta oli mukana suuri valtuustokunta. SKP:n puheenjohtajan Juha-Pekka Väisäsen lisäksi sekä SKP:n Lapin piiristä että SKP:n Oulun piirin alueelta tilaisuuteen osallistui viisi toveria kummastakin.
USA:n tukikohtien jätteet Grönlannissa
Tanskalainen Hjørdis Nielsen esitti mielenkiintoisen katsauksen Grönlannissa olleiden 32 yhdysvaltalaisen sotilastukikohdan jälkeensä jättämistä ympäristöongelmista. Ilmastonmuutoksen aiheuttama jäätiköiden sulaminen saattaa vapauttaa nyt jäätyneenä olevia radioaktiivisia jätteitä ja muita saasteita. Radioaktiivisia jätteitä syntyi mm. yhdessä suuressa tukikohdassa olleesta ydinreaktorista, jota käytettiin mannerjään alle kaivetun yli kolmikilometrisen käytäväverkoston ja siellä olevien varasto-, asuin- ja työtilojen lämmittämiseen ja muuhun energian tuotantoon.
Ilmastonmuutoksen aiheuttama jäätiköiden sulaminen saattaa vapauttaa nyt jäätyneenä olevia radioaktiivisia jätteitä ja muita saasteita.
Valtaosa tukikohdista on hylätty kylmän sodan päättymisen jälkeen. Jo 1950-luvulla perustettu Grönlannin luoteisrannikolla oleva Thule on kuitenkin edelleen käytössä.
Thulen lentotukikohtaa käyttävät mm. ydinpommeilla varustetut USA:n sotilaskoneet. Aikaisemmin Grönlannissa oli ydinaseita ilman Tanskan hallituksen tietoa tai lupaa. Nykyisin Grönlannin itsehallintoparlamentti on päättänyt yhden äänen enemmistöllä sallia ydinaseiden tuomisen Grönlannin Thuleen ja sieltä pois.
Nato pohjoisessa
Suomen puheenvuorossa esitettiin esimerkkinä Naton lisääntyvästä aktiivisuudesta tämän vuoden touko- ja kesäkuun vaihteessa Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien ilmatilassa Naton johdolla pidetyt suuret Arctic Challenge (Arktinen haaste) ilmasotaharjoitukset. Harjoituksiin osallistui 11 maata ja yli 100 sotakonetta.
Arktisen alueen militarisointi viilentää alueen maiden välisiä suhteita.
Suomen esityksessä tuotiin esille kommunistien toiminta rauhanliikkeessä sekä Lapissa järjestetyt mielenosoitukset ja muut tilaisuudet Nato-intoilua, asevarustelua ja sotaharjoituksia vastaan.
Natoa käsittelevässä konferenssin julkilausumassa todetaan, että Naton lisääntyvä vaikutus voi lisätä sotilaallisia riskejä ja sodan uhkaa Naton ja Natoon kuulumattomien maiden välillä. Arktisen alueen militarisointi viilentää alueen maiden välisiä suhteita ja heikentää kansainvälisten järjestöjen kuten Arktisen neuvoston ja Barentsin euroarktisen neuvoston toimintamahdollisuuksia.
Julkilausumassa esitetään vastalause Naton toiminnan laajenemiselle. Kansanvälistä yhteisöä pyydetään seuraamaan tarkkaavaisesti tilannetta ja ymmärtämään vallitseva todellinen tilanne. Turvallisuuden uhkana ei ole Venäjä, vaan Venäjää kaikista suunnista ympäröivä Nato.
Donetsk ja Ukraina
Venäläiset järjestäjät olivat kutsuneet konferenssiin myös Ukrainan itäosaan perustetun Donetskin kansantasavallan kommunistisen puolueen edustajan. Donetskin kansantasavallan kommunistisen puolueen pääsihteeri ja tasavallan korkeimman neuvoston puheenjohtaja Boris Litvinov perusteli Donetskin alueen Ukrainasta irtautumista Ukrainan historialla 1600-luvulta lähtien sekä Ukrainan nykyhallinnon fasistisuudella ja venäläisvastaisuudella.
Donetskin kansantasavallan suhteet Venäjään ovat ongelmalliset.
Litvinovin mukaan Donetskin kansantasavallan suhteet Venäjään ovat ongelmalliset. Kapitalistinen nyky-Venäjä kyllä vastustaa Ukrainassa esiintyvää fasismia, mutta suhtautuu epäilevästi Donetskin kansantasavaltaan. Kansantasavallan itsenäisyysjulistuksen yhteydessä hyväksyttyjen asiakirjojen mukaan uuden valtion tavoitteena on suuntautuminen sosialismiin. Venäjän politiikkaan suuresti vaikuttaville oligarkeille sosialismi on pahin mahdollinen vaihtoehto. Sosialistista tai edes sosialismiin suuntautuvaa valtiota ei haluta syntyvän Venäjän rajanaapuriksi.
Kirjoittajan artikkelit
Katso täältä printtilehden numero 06/2024 juttusisältö.
Tiedonantajan toimitus ja toimisto toivottavat hyvää kesää! Tiedonantajan toimisto on kesälomalla 30. heinäkuuta asti. Verkkokaupan tilaustuotteita ei postiteta joka viikko. Heinäkuussa tilatut tuotteet postitetaan viimeistään elokuun alussa.
- ‹ edellinen
- 3 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun uusista EU:n jäsenkandidaateista neuvottelu nostaa sopimusten uudistamisen poliittiselle agendalle, on päättäjillä se käsitys, että laajentumista tulisi lähestyä “geopoliittisena strategisena investointina”. Eurooppalaisen vasemmiston tulisi kuitenkin kyetä vastaamaan vaihtoehtoisen vision esittämisen haasteeseen.
Ukrainan sodassa alkaa pian kolmas vuosi. Silti sotarintamalla on tapahtunut vain vähän muutoksia. Se on jo puoleksitoista vuodeksi jumittunut karmeaksi ja paljon uhreja vaativaksi asemasodaksi, jossa Ukrainan ja Venäjän osapuolet eivät ole saavuttaneet merkittävää edistystä. Tilannetta analysoi Jacobin-lehden avustaja Charlotte Claes.
Vasemmistokoalitio NPP:n ehdokas Anura Kumara Dissanayake on voittanut Sri Lankan presidentinvaalit. Lähes 7 miljoonaa srilankalaista antoi tukensa NPP-koalition lupaamille sosiaalisille uudistuksille, demokraattisten oikeuksien laajentamiselle, korruption vastaiselle työlle ja julkisten palvelujen rakentamiselle.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.