Kamppailu hallituksen sote-mallia vastaan jatkuu

Pääomat hakevat kuntien järjestämistä palveluista uusia markkinoita ja arvonlisäyksen mahdollisuuksia.

Suurpääoman valta nojaa Hakasen mukaan ennen muuta sen asemiin taloudessa.

– Tämä tarkoittaa perusoikeuksien alistamista yhä laajemmin kapitalistiselle voitontavoittelulle, sanoo SKP:n ja Helsinki-listojen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

Hakanen alusti Helsingissä Kirjan talolla järjestetyssä paikallispolitiikan seminaarissa lokakuun alussa.

Suurpääoman valta nojaa Hakasen mukaan ennen muuta sen asemiin taloudessa.

– Julkisten palvelujen yksityistämisen kautta pääoma laajentaa oman valtansa perustaa ja kaventaa demokratian piiriä. Kuvaavaa on, että samaan aikaan kun kuntien terveyspalveluja karsitaan, nousee yksityisiä terveysasemia kuin sieniä sateella. Ja kokoomuslaiset poliitikot siirtyvät niiden johtotehtäviin.

Hän muistuttaa, että kunnallista demokratiaa ja sen taloudellista perustaa on jo kavennettu monin eri tavoin: yhtiöittämällä ja yksityistämällä toimintoja, valtion rahoituksen leikkaamisella ja valtiovarainministeriön tiukentuneella budjettiohjauksella sekä kilpailuttamalla ja ulkoistamalla palvelujen tuottamista.

Toteutuuko demokratia?

Suomen perustuslakiin on kirjattu varsin laajat perusoikeudet, kuntien itsehallinto ja mahdollisuus maakuntien itsehallintoon. Aiemmat sote-mallit kaatuivatkin siihen, että ne olivat ristiriidassa perustuslain kanssa. Siksi Juha Sipilän hallituksen esitykseen sote- ja maakuntahallinnosta on kirjattu vaaleilla valittava maakuntavaltuusto.

Hakanen epäilee, toteutuuko kaikesta huolimatta sittenkään perustuslain edellyttämä itsehallinto ja demokratia sen enempää maakunnan kuin kunnan osalta. Kunnat ja maakunta eivät voi itse tuottaa palveluja, joten valtaa valuu yksityiselle sektorille. Myös rahoituksen suhteen sekä maakunta että kunta ovat heikoilla.

Hakanen muistuttaa, että vaikuttaminen vaaleissa kuntiin ja maakuntiin on kuitenkin tärkeä osa demokratian ja työväen etujen puolustamista. Kunnissa ja maakunnissa on mahdollista vaikuttaa palveluihin, asumiseen, liikenteeseen ja vaikkapa kaavoitukseen. Niissä voi myös puolustaa työntekijöiden oikeuksia.

SKP:n vaihtoehto sote-uudistukselle

Hakanen ounastelee, että kuntavaaleissa saattaa itää uusi kuntakapina. Aiemmin jo Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat ja –hallitukset esittivät pääkaupunkiseudulle erillistä sote- ja aluehallintoa. Siinä päätösvalta peruspalveluista säilyisi kunnilla ja ne voisivat myös tuottaa palveluja itse. Sipilän hallitus kuitenkin torjui pääkaupunkiseudun esityksen.

Hakasen mielestä on syytä jatkaa hallituksen sote-esityksen, erityisesti yhtiöittämisen ja lähipalvelujen alasajon vastustamista.

– Puolueilta on vaadittava selkeää irtaantumista hallituksen sote-linjoista ja lupaukset laittaa ne uusiksi vaalien jälkeen.

SKP:n vaihtoehto sote-uudistukselle on edelleen ajankohtainen. Kommunistien paikallishallinnon mallissa kunnat huolehtivat pääosasta peruspalveluja ja loisivat puitteet myös lähidemokratialle. Näin peruspalveluja voidaan kehittää asukkaita kuullen, kunnan eri osien tarpeet huomioon ottaen ja ensisijassa kunnan itse tuottamina lähipalveluina.

Jos kunnallisvero muutetaan progressiiviseksi ja ulotetaan koskemaan myös pääomatuloja, voisi kunta vastata pääosin myös näiden palvelujen rahoituksesta.