Kamppailuun koulutuksen puolesta!

Suomalaista koulua ihaillaan kautta koko Euroopan. Nyt maanosassa puhaltava uusliberalistinen puhuri riepottelee Suomeakin ja seuraukset ovat olleet hyvin kielteisiä, sanoo Euroopan vasemmiston koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Sonia Crivelli.

”Koulutus on perusta, jolle sivistys ja yhteiskunnallinen omatunto rakentuvat.”

Tampereella paikallispolitiikan seminaarissa lauantaina vieraillut Crivelli korostaa koulutuksen merkitystä.

– Koulutus on velvoite, joka valtiolla on jokaista kansalaista kohtaan. Se on perusta, jolle sivistys ja yhteiskunnallinen omatunto rakentuvat. Koulu koskettaa meitä kaikkia. Kyse ei ole pelkästään oppiaineiden sisällöstä. Koulujärjestelmässä kasvatetaan ihmisiä tekemään asioita keskenään, yhteistyössä, sanoo Crivelli.

Murros 1960-luvulla

Crivellin mukaan suuri murros tapahtui 1960-luvulla. Koulutuksesta puhuttaessa ryhdyttiin entistä useammin soveltamaan kapitalistisen talouden termejä. Se on tarkoittanut yhteiskunnan luokkaluonteen kärjistymistä myös kouluissa.

– Lanseerattiin inhimillisen pääoman käsite. Ajateltiin, että koulutus on investointi ja siihen liittyy voittoja. Koulutuksella ei enää nähty sosiaalista tehtävää. Se oli vain järkeenkäypä sijoitus yksilön tulevaisuuteen, toteaa Crivelli.

Taustalla uusliberalismi

Crivelli näkee ajattelun taustalla uusliberalismin, jota Euroopassa sovelsivat muun muassa Iso-Britannian pääministerit Margaret Thatcher ja Tony Blair.

EU:n perussopimuksiin kuuluvassa Lissabonin sopimuksessa koulutukselle asetetaan suuri painoarvo. Crivellin mukaan sopimuksessa halutaan harmonisoida eurooppalaisen tason koulutuspolitiikkaa komentomaisesti ylhäältä alaspäin.

– Jokaisessa EU-maassa tehdään erilaisia uudistuksia. Markkinatalous on ottamassa ylivaltaa joka yhteiskunnan sektorilla, myös koulutuksessa. Tavoite on kaikkialla sama: halutaan ihmisiä, jotka sopeutuvat kapitalismiin ja sen etuja ajavaan lainsäädäntöön.

Protesteja löytyy

Muutokset tapahtuvat usein salakavalasti, mutta Crivellin mukaan niitä vastaan on mahdollista taistella – ja menestyksekkäästi.

”Useissa maissa on nähty laajoja mielenosoituksia ja erilaisia protesteja.”

– Useissa maissa on nähty laajoja mielenosoituksia ja erilaisia protesteja, joissa on lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa lisäksi mukana opettajia ja muuta henkilöstöä. Esimerkiksi Italiassa on ollut lakkoja, joissa koululaiset kieltäytyvät osallistumasta kokeisiin, kertoo Crivelli.

Loppusyksystä Ranskan Marseilleen ollaan rakentamassa laajapohjaista foorumia, johon kootaan vasemmistolaisia ja edistyksellisiä voimia eri puolilta Eurooppaa. Crivellin mukaan siellä on tarkoitus muodostaa myös yhteistä rintamaa kamppailuun paremman koulutuspolitiikan puolesta.