– Mielestäni poliittisuus on herättelemistä, ravistelemista, kehotusta ottaa itse asioista selvää, toteaa kirjailija Jani Saxell. Saxellin uusin teos jatkaa vaihtoehtoiseen Eurooppaan sijoittuvaa saagaa, joka ottaa vahvasti kantaa.
Kamppailuun koulutuksen puolesta!
Suomalaista koulua ihaillaan kautta koko Euroopan. Nyt maanosassa puhaltava uusliberalistinen puhuri riepottelee Suomeakin ja seuraukset ovat olleet hyvin kielteisiä, sanoo Euroopan vasemmiston koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Sonia Crivelli.
"Koulutus on perusta, jolle sivistys ja yhteiskunnallinen omatunto rakentuvat."
Tampereella paikallispolitiikan seminaarissa lauantaina vieraillut Crivelli korostaa koulutuksen merkitystä.
– Koulutus on velvoite, joka valtiolla on jokaista kansalaista kohtaan. Se on perusta, jolle sivistys ja yhteiskunnallinen omatunto rakentuvat. Koulu koskettaa meitä kaikkia. Kyse ei ole pelkästään oppiaineiden sisällöstä. Koulujärjestelmässä kasvatetaan ihmisiä tekemään asioita keskenään, yhteistyössä, sanoo Crivelli.
Murros 1960-luvulla
Crivellin mukaan suuri murros tapahtui 1960-luvulla. Koulutuksesta puhuttaessa ryhdyttiin entistä useammin soveltamaan kapitalistisen talouden termejä. Se on tarkoittanut yhteiskunnan luokkaluonteen kärjistymistä myös kouluissa.
– Lanseerattiin inhimillisen pääoman käsite. Ajateltiin, että koulutus on investointi ja siihen liittyy voittoja. Koulutuksella ei enää nähty sosiaalista tehtävää. Se oli vain järkeenkäypä sijoitus yksilön tulevaisuuteen, toteaa Crivelli.
Taustalla uusliberalismi
Crivelli näkee ajattelun taustalla uusliberalismin, jota Euroopassa sovelsivat muun muassa Iso-Britannian pääministerit Margaret Thatcher ja Tony Blair.
EU:n perussopimuksiin kuuluvassa Lissabonin sopimuksessa koulutukselle asetetaan suuri painoarvo. Crivellin mukaan sopimuksessa halutaan harmonisoida eurooppalaisen tason koulutuspolitiikkaa komentomaisesti ylhäältä alaspäin.
– Jokaisessa EU-maassa tehdään erilaisia uudistuksia. Markkinatalous on ottamassa ylivaltaa joka yhteiskunnan sektorilla, myös koulutuksessa. Tavoite on kaikkialla sama: halutaan ihmisiä, jotka sopeutuvat kapitalismiin ja sen etuja ajavaan lainsäädäntöön.
Protesteja löytyy
Muutokset tapahtuvat usein salakavalasti, mutta Crivellin mukaan niitä vastaan on mahdollista taistella – ja menestyksekkäästi.
"Useissa maissa on nähty laajoja mielenosoituksia ja erilaisia protesteja."
– Useissa maissa on nähty laajoja mielenosoituksia ja erilaisia protesteja, joissa on lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa lisäksi mukana opettajia ja muuta henkilöstöä. Esimerkiksi Italiassa on ollut lakkoja, joissa koululaiset kieltäytyvät osallistumasta kokeisiin, kertoo Crivelli.
Loppusyksystä Ranskan Marseilleen ollaan rakentamassa laajapohjaista foorumia, johon kootaan vasemmistolaisia ja edistyksellisiä voimia eri puolilta Eurooppaa. Crivellin mukaan siellä on tarkoitus muodostaa myös yhteistä rintamaa kamppailuun paremman koulutuspolitiikan puolesta.
Kirjoittajan artikkelit
Laki turvaa yhteiskunnallisesti olennaisen tiedon julkitulon.
Työväenliike oli koko ajan taistellut itsenäisyyden puolesta ja pysyi lokakuun vallankumouksen jälkeen samoilla linjoilla.
- ‹ edellinen
- 14 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.