Huoran kappaleissa on politiikkaa, mutta myös hauskanpitoa. Anni Lötjösen mielestä olisi outoa, jos politiikasta ei voisi olla happitaukoja ja hommassa huumoria. Tiedonantaja haastatteli artistia kesän Sideways -festareilla.
Kamppailuun koulutuksen puolesta!
14.02.2017 - 15:00
Suomalaista koulua ihaillaan kautta koko Euroopan. Nyt maanosassa puhaltava uusliberalistinen puhuri riepottelee Suomeakin ja seuraukset ovat olleet hyvin kielteisiä, sanoo Euroopan vasemmiston koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Sonia Crivelli.
"Koulutus on perusta, jolle sivistys ja yhteiskunnallinen omatunto rakentuvat."
Tampereella paikallispolitiikan seminaarissa lauantaina vieraillut Crivelli korostaa koulutuksen merkitystä.
– Koulutus on velvoite, joka valtiolla on jokaista kansalaista kohtaan. Se on perusta, jolle sivistys ja yhteiskunnallinen omatunto rakentuvat. Koulu koskettaa meitä kaikkia. Kyse ei ole pelkästään oppiaineiden sisällöstä. Koulujärjestelmässä kasvatetaan ihmisiä tekemään asioita keskenään, yhteistyössä, sanoo Crivelli.
Murros 1960-luvulla
Crivellin mukaan suuri murros tapahtui 1960-luvulla. Koulutuksesta puhuttaessa ryhdyttiin entistä useammin soveltamaan kapitalistisen talouden termejä. Se on tarkoittanut yhteiskunnan luokkaluonteen kärjistymistä myös kouluissa.
– Lanseerattiin inhimillisen pääoman käsite. Ajateltiin, että koulutus on investointi ja siihen liittyy voittoja. Koulutuksella ei enää nähty sosiaalista tehtävää. Se oli vain järkeenkäypä sijoitus yksilön tulevaisuuteen, toteaa Crivelli.
Taustalla uusliberalismi
Crivelli näkee ajattelun taustalla uusliberalismin, jota Euroopassa sovelsivat muun muassa Iso-Britannian pääministerit Margaret Thatcher ja Tony Blair.
EU:n perussopimuksiin kuuluvassa Lissabonin sopimuksessa koulutukselle asetetaan suuri painoarvo. Crivellin mukaan sopimuksessa halutaan harmonisoida eurooppalaisen tason koulutuspolitiikkaa komentomaisesti ylhäältä alaspäin.
– Jokaisessa EU-maassa tehdään erilaisia uudistuksia. Markkinatalous on ottamassa ylivaltaa joka yhteiskunnan sektorilla, myös koulutuksessa. Tavoite on kaikkialla sama: halutaan ihmisiä, jotka sopeutuvat kapitalismiin ja sen etuja ajavaan lainsäädäntöön.
Protesteja löytyy
Muutokset tapahtuvat usein salakavalasti, mutta Crivellin mukaan niitä vastaan on mahdollista taistella – ja menestyksekkäästi.
"Useissa maissa on nähty laajoja mielenosoituksia ja erilaisia protesteja."
– Useissa maissa on nähty laajoja mielenosoituksia ja erilaisia protesteja, joissa on lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa lisäksi mukana opettajia ja muuta henkilöstöä. Esimerkiksi Italiassa on ollut lakkoja, joissa koululaiset kieltäytyvät osallistumasta kokeisiin, kertoo Crivelli.
Loppusyksystä Ranskan Marseilleen ollaan rakentamassa laajapohjaista foorumia, johon kootaan vasemmistolaisia ja edistyksellisiä voimia eri puolilta Eurooppaa. Crivellin mukaan siellä on tarkoitus muodostaa myös yhteistä rintamaa kamppailuun paremman koulutuspolitiikan puolesta.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus antoi toukokuussa eduskunnalle esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi. Lopputulos on kompromissi, jossa ainakin ympäristöjärjestöjen mukaan on vesitetty monia edistyksellisiä asioita.
Ihmisoikeusrikos. Näin määrittelee muusikko Sepi Kumpulainen suomalaisen vanhustenhoidon tilan Susanna Helken ohjaamassa tuoreessa Armotonta menoa elokuvassa. Elokuvassa nähtävä hämeenlinnalainen lähihoitaja Tiina Mollberg oli ensimmäisiä työntekijöitä, joka toi esiin ongelmia ympärivuorokautisessa hoivassa. Kritiikki johti siihen, että Mollberg joutui mustalle listalle.
- ‹ edellinen
- 3 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.