Protuleirien suosio on ollut kasvussa ja leirit on ilmoittauduttu täyteen vuosi vuodelta yhä lyhyemmässä ajassa. Tänä kesänä niille osallistuu lähes 1000 leiriläistä. Protuleirillä keskustellaan ja väitellään yhteiskunnallisista, filosofisista ja omaan elämään liittyvistä teemoista.
Keywords:
Kansa avaisi hautausmaiden kappelit kaikille
Elokuussa tehdyssä kyselyssä 75 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kirkon hautausmaiden kappeleita tulisi voida käyttää myös ei-kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin. 18 prosenttia katsoo, että niitä tulee käyttää vain kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin ja 7 prosenttia ei osannut sanoa.
Taloustutkimuksen haastatteli Vapaa-ajattelijain liiton toimeksiannosta elokuussa 1003 henkilöä. Virhemarginaali on noin 3 prosenttia suuntaansa.
– Erityisen ikävää on, jos kappelin käyttökielto tulee uskonnottoman vainajan omaisille yllätyksenä.
Kysymyksen taustalla on kaksijakoinen tilanne seurakuntien hautausmailla. Eräiden hautausmaiden (esim. Helsinki, Vantaa, Hyvinkää, Tampere) kappeleita voi käyttää ei-kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin, mutta toisilla hautausmailla (esim. Espoo, Kerava, Lahti, Pori, Jyväskylä ym.) kappeleita ei myönnetä muihin kuin kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin. Kirkko on jakautunut tässä asiassa, ja Kirkkohallitus sekä piispainkokous ovat tukeneet ei-linjaa, kerrotaan liiton tiedotteessa.
Kirkko saa tukea myös kirkkoon kuulumattomista
Laki ei määrää kappelin käytöstä. Kuitenkin hautaustoimilailla kirkon hautausmaat on säädetty kaikkien, myös uskonnottomien hautaamiseen, ja kirkko saa ns. yleisen hautaustoimen hoitamiseen rahoitusta valtion budjetista. Tuki on noin 20 euroa suomalaista kohti vuodessa.
– Tilanne on ihmisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta ongelmallinen, syrjivä. Erityisen ikävää on, jos kappelin käyttökielto tulee uskonnottoman vainajan omaisille yllätyksenä, sanoo Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski liiton tiedotteessa.
– Vapaa-ajattelijain liitto esittää hautaustoimen siirtämistä kirkollisasioista Sosiaali- ja terveysministeriön alaiseksi ja hautaustoimilain yhdenvertaistamista. Lähtökohtana tulee olla vainajan omaisten ja muiden läheisten tunteiden kunnioittaminen sekä sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen, Ylikoski jatkaa.
Liike Nyt, Vasemmisto, Vihreät ja SDP olivat kärjessä puolueiden kannattajien yli 80 prosentin tuessa ei-kirkollisten hautauksien sallimiselle, mutta tukea sille tuli yli 70 prosentilta myös Kokoomuksen ja Keskustan kannattajista. Vain Kristillisdemokraateilla ei-kirkolliset hautaukset salliva kanta jäi alle puoleen, 33 prosenttiin.
Lisätietoa kyselystä Vapaa-ajattelijain liiton sivuilla.
Kirjoittajan artikkelit
Tampereella järjestetään Natoa vastaan, rauhan puolesta! -mielenosoitus lauantaina 4. kesäkuuta. Marssi järjestäytyy klo 14:00 Sorin aukiolla, josta kuljetaan Jugendtorille. Järjestäjien mukaan Suomen liittyminen supervalta USA:n johtamaan sotilasliittoon merkitsee aseveljeyttä maailman kansoja vastaan, eikä se voi olla myöskään Suomen kansan etu.
Olemmeko me ihmisiä, jotka sotivat? Vai olemmeko me ihmisiä, jotka keskustelevat ja ovat järkeviä, kysyy Kommunistinuorten uusi puheenjohtaja Bex Tapanainen. Nuorisojärjestö otti vuosikokouksessaan selvän kannan: Suomen ei pidä liittyä Natoon.
- ‹ edellinen
- 24 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.