Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Kansalaisaloite vaatii hävittäjähankintojen pysäyttämistä
Uusi kansalaisaloite vaatii hävittäjähankintojen pysäyttämistä ja uudelleen arviointia. Tällä viikolla allekirjoitettavaksi avattu aloite on kerännyt muutamassa päivässä jo lähes 2000 allekirjoitusta.
Ehdotuksessa lainvalmisteluun ryhtymisessä todetaan, että koronapandemian aiheuttama taloudellinen ahdinko tulee todennäköisesti johtamaan syvään lamaan.
Myös monet muut aloitteen kohdat ovat linjassa kotimaisten rauhanjärjestöjen jo vuosia jatkuneiden vaatimusten kanssa.
– Terveydenhuollon, yritysten ja työttömyyden aiheuttamat lisätarpeet tulee priorisoida hävittäjähankintojen edelle, vaaditaan aloitteessa.
Myös monet muut aloitteen kohdat ovat linjassa kotimaisten rauhanjärjestöjen jo vuosia jatkuneiden vaatimusten kanssa. Tekstissä muun muassa kerrotaan, että hävittäjähankinnan elinkaarikustannukset kohoavat todennäköisesti yli 30 miljardiin euroon.
– Suomi tarvitsee miljardit nyt talouden elvyttämiseen ja terveydenhuoltoon, sanovat aloitekampanjan aktiivit Facebookissa.
Aloitteessa kommentteja asiantuntijoilta
Kansalaisaloitteen perusteluihin on nostettu esiin useiden alan asiantuntijoiden kommentteja. Esimerkiksi toimittaja ja tietokirjailija Pentti Sainion kirjoituksesta 3.4.2020 Le Monde diplomatique -lehdessä on nostettu esille tärkeä pointti.
– Monitoimihävittäjillä ei ole juuri muuta käyttöä kuin rynnäköinti maakohteita vastaan. Ne eivät pysty ohjusten tai rakettien torjuntaan, ja siksi koneita käytetään pääasiassa hyökkäyksiin maakohteita vastaan, kirjoitti Sainio.
Myös emeritusprofessori ja dosentti Jouni Suistolan kirjoituksesta Kalevassa 8.4.2020 on nostettu aloitteeseen lause.
– Hävittäjien käyttötarkoitus puolustuksessa on kyseenalaistettu monien asiantuntijoiden toimesta, kirjoitti Suistola.
Aloitteessa todetaan myös, että kalusto, jonka hankintaa harkitaan, on nopeasti kehittyvän teknologian rinnalla valmiiksi vanhanaikainen valinta.
Aloitteen voi allekirjoittaa kansalaisaloite.fi:ssä.
Kampanjansivun tapahtuma löytyy Facebookista.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
- 1 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.