Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Kansalaisaloite vaatii hävittäjähankintojen pysäyttämistä
15.05.2020 - 12:30
(updated: 19.05.2020 - 13:58)
Joukkovoiman mielenosoituksessa vaadittiin vuonna 2016 siirtymistä sotavarustelusta rauhan rakentamiseen / Kuva Toivo Koivisto
Uusi kansalaisaloite vaatii hävittäjähankintojen pysäyttämistä ja uudelleen arviointia. Tällä viikolla allekirjoitettavaksi avattu aloite on kerännyt muutamassa päivässä jo lähes 2000 allekirjoitusta.
Ehdotuksessa lainvalmisteluun ryhtymisessä todetaan, että koronapandemian aiheuttama taloudellinen ahdinko tulee todennäköisesti johtamaan syvään lamaan.
Myös monet muut aloitteen kohdat ovat linjassa kotimaisten rauhanjärjestöjen jo vuosia jatkuneiden vaatimusten kanssa.
– Terveydenhuollon, yritysten ja työttömyyden aiheuttamat lisätarpeet tulee priorisoida hävittäjähankintojen edelle, vaaditaan aloitteessa.
Myös monet muut aloitteen kohdat ovat linjassa kotimaisten rauhanjärjestöjen jo vuosia jatkuneiden vaatimusten kanssa. Tekstissä muun muassa kerrotaan, että hävittäjähankinnan elinkaarikustannukset kohoavat todennäköisesti yli 30 miljardiin euroon.
– Suomi tarvitsee miljardit nyt talouden elvyttämiseen ja terveydenhuoltoon, sanovat aloitekampanjan aktiivit Facebookissa.
Aloitteessa kommentteja asiantuntijoilta
Kansalaisaloitteen perusteluihin on nostettu esiin useiden alan asiantuntijoiden kommentteja. Esimerkiksi toimittaja ja tietokirjailija Pentti Sainion kirjoituksesta 3.4.2020 Le Monde diplomatique -lehdessä on nostettu esille tärkeä pointti.
– Monitoimihävittäjillä ei ole juuri muuta käyttöä kuin rynnäköinti maakohteita vastaan. Ne eivät pysty ohjusten tai rakettien torjuntaan, ja siksi koneita käytetään pääasiassa hyökkäyksiin maakohteita vastaan, kirjoitti Sainio.
Myös emeritusprofessori ja dosentti Jouni Suistolan kirjoituksesta Kalevassa 8.4.2020 on nostettu aloitteeseen lause.
– Hävittäjien käyttötarkoitus puolustuksessa on kyseenalaistettu monien asiantuntijoiden toimesta, kirjoitti Suistola.
Aloitteessa todetaan myös, että kalusto, jonka hankintaa harkitaan, on nopeasti kehittyvän teknologian rinnalla valmiiksi vanhanaikainen valinta.
Aloitteen voi allekirjoittaa kansalaisaloite.fi:ssä.
Kampanjansivun tapahtuma löytyy Facebookista.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.