Asukasta kohti laskettuna Suomen sotilasmenot ovat tällä hetkellä maailman 16. suurimmat. Mikäli hävittäjät ostetaan tänä vuonna, Suomi nousee maailman top ten -listalle, jossa kärkisijoja pitävät Israel ja Yhdysvallat. Rauhanpuolustajien Uudenkaupungin yhdistys vetoaa hallitukseen hävittäjä-hankintojen siirtämiseksi.
Keywords:
Kansalaistottelemattomuustempaus Sanomatalolla muistutti Naton operaatioissa kuolleista siviileistä
Natoon kriittisesti suhtautuva Stop Nato -verkosto järjesti kansalaistottelemattomuustempauksen Sanomatalolla Helsingissä lauantaina 8.10. alkuiltapäivästä. Osallistujat kaatuivat Sanomatalon lattialla muistuttaakseen Naton operaatioissa kuolleista siviileistä.
Verkoston mielestä päätös hakea Suomelle Nato-jäsenyyttä on tehty kiireellä ilman riittävää kansalaiskeskustelua.
– Päätöstä on yritetty oikeuttaa sota pelottelulla. Emme kuitenkaan hyväksy tuollakaan verukkeella Suomen liittämistä sotilasliittoon, sanotaan mielenosoituskutsussa.
Verkoston mukaan Nato tappaa operaatioissaan siviilejä.
– Nato esitetään ihmisoikeuksia turvaavana puolustusliittona, mutta sen operaatiot esim. entisessä Jugoslaviassa, Libyassa ja Afganistanissa ovat aiheuttaneet valtavan määrän siviiliuhreja. Naton toiminta ei edistä rauhaa, ja sodista joutuu kärsimään aina erityisesti tavallinen kansa.
Verkoston mielestä Suomi on pidettävä sotilaallisella liittoutumattomuudella erossa suurvaltapolitiikan sodista ja ydinvarustelusta.
– Suomen sotilaallinen liittoutuminen länteen lisää riskejä, sekä johtaa lukuisiin negatiivisiin taloudellisiin ja poliittisiin seurauksiin, jotka voitaisiin välttää pysyttelemällä poissa Natosta.
Verkoston mielestä asevarustelun sijaan rahaa olisi käytettävä rauhanomaisiin tarkoituksiin, elämisen perustarpeiden turvaamiseen, kuten työn ja riittävän toimeentulon varmistamiseen, sairaus -ja terveyspalvelujen maksuttomaan nopeaan hoitoon pääsyyn, koulutukseen ja muuhun tarpeelliseen.
– Sotakaluston ja ammusten valmistaminen, on luonnonvarojen häikäilemätöntä riistoa. Sotiminen puolestaan rakennetun ympäristön tuhoamista ja alueiden saastuttamista, ihmisten kuolemasta ja kärsimyksistä välittämättä, tämän me haluamme estää.
Sanomatalon tempauksen jälkeen alkoi Suomen Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautuvien Nato ei tuo rauhaa -mielenosoitus. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttivät kurdiaktivisti ja aluevaltuutettu Gashaw Bibani, kenraalimajuri evp. Aarno Vehviläisen muotoileman puheenvuoron piti Raisa Lehtomäki ja kolmannen puheenvuoron käytti Naiset Rauhan Puolesta ry.
Kuva Emma Grönqvist
Kuva Emma Grönqvist
Kuva Emma Grönqvist
Kirjoittajan artikkelit
Euroopan unioni valtuutti Yhdysvaltojen, Kanadan ja Norjan liittymään sotilaallisen liikkuvuuden (Military Mobility) projektiinsa tänään. Kyseenalainen päätös mahdollistaa sotilashenkilöstön ja sotilaallisten voimavarojen nopean ja saumattoman liikkumisen kaikkialla EU:ssa joko rauta-, maa-, ilma- tai meriteitse.
Kuluneen vuoden aikana lähettityön määrä on kasvanut valtavasti. Alustatalouden piirissä toimivien yritysten liiketoimintamallin ytimessä on usein suora työntekijöiden oikeuksien polkeminen.
- ‹ edellinen
- 49 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.