Kansan Radioliitto: Julkisen palvelun viestintää laajennettava
Yleisradion julkisen palvelun tehtävän laajuutta, toteuttamistapoja ja rahoitusta ei saa heikentää yksityisen, omistukseltaan suurelta osin kansainvälisten ketjujen hallussa olevan mediabisneksen tuottojen pönkittämiseksi, todetaan Kansan Radioliiton liittokokouskannanotossa.
Ylen asema ja merkitys mediakentässä on korvaamattoman tärkeä demokratian, sananvapauden sekä viestinnän monipuolisuuden ja riippumattomuuden kannalta. Asetetun parlamentaarisen työryhmän tulee puolustaa ja kehittää julkista palvelua, ei kaventaa sen tehtävää, toimintaa ja rahoitusta.
Samalla Kansan Radioliitto esittää julkisen palvelun tehtävän laajentamista kattamaan myös ei-kaupallinen yhteisömediatoiminta useiden Euroopan maiden tapaan. Myös Euroopan neuvosto ja Euroopan unioni ovat suositelleet valtioille kansalaistoimijalähtöisen yhteisömediatoiminnan tukemista.
Kansan Radioliiton puheenjohtajana jatkaa filosofian maisteri Esa Ylikoski. Järjestöllä on Helsingissä yhteisöradiotoimintaa Lähiradiossa taajuudella 100,3 MHz.
Yhteisö- ja kansalaismedia edistää demokratiaa
Kansan Radioliiton mukaan enemmistö EU-maista on tunnustanut yhteisömedian lainsäädännöllisesti. Euroopan yhteisömedian suurmaita ovat Tanska, Alankomaat ja Ranska, joissa kansalaisten ei-kaupallista viestintätoimintaa myös tuetaan julkisin varoin kolmannen sektorin julkisena palveluna.
Suomessa sen sijaan ei tunneta erillisiä yhteisöradio- tai -televisiolupia. Siitä huolimatta Suomessa toimii kaupallisien lupien turvin nykyisin seitsemän yhteisöradiota ja toistakymmentä lähitelevisiota lähinnä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Yhteisö- ja kansalaismedia edistää demokratiaa, aktiivista kansalaisuutta, kansalaisten viestinnällisiä oikeuksia ja osallisuutta. Yhteisömedia poikkeaa sosiaalisesta mediasta olennaisesti siinä, että kansalaismediassa noudatetaan journalistin ohjeita ja siellä on juridisesti vastaava päätoimittaja.
Radioliiton mielestä yhteisömedia on kansalaistoimintaa, joka valtaistaa, voimaannuttaa, vahvistaa (engl. empower) syrjäytymisriskissä olevia ryhmiä aktiiviseen toimintaan, opettaa tiedonhankinta-, IT-, vuorovaikutus- ja haastattelutaitoja sekä mediatekniikkaa ja -kritiikkiä. Se antaa yhteisön tekijöille ja yhteisöille omia ohjelmia omilla kielillä, omilla tavoilla sekä kolmannen sektorin julkista palvelua niille, joita julkinen palvelu ei palvele.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.