Kapitalismi sortuu

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 40 / 30.10.2009

Pääoman lisääminen vaatii jatkuvaa kasvua, ja kulutusyhteiskunnalla pidetään ihmiset "tyytyväisinä" länsimaissa, sanoi tutkija Olli Tammilehto.Se on jatkossa mahdotonta, koska ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii nopeita toimia.

Kansainvälisen ilmastokokouksen laskelmat ovat päästöjen kasvun suhteen liian optimistisia. Muun muassa amerikkalainen tutkija James Hansen on kolleegoineen laskenut, että kun otetaan huomioon niin sanottu takaisinkytkentämekanismi, niin itseään ruokkiva ilmaston lämpeneminen lähtee peruuttamattomasti liikkeelle arvioitua pienemmillä hiilidioksidipitoisuuksilla. Se voi johtaa jopa ihmiselämän loppumiseen maapallolla.

Olli Tammilehto alusti Kolilla viime perjantaina Kohtuus vaarassa -seminaarissa.

Ihmisten yhteisöllistä toimintaa

Olli Tammilehdon mukaan ehdotetut ratkaisut, kuten hiilen poisto savukaasuista, ydinvoima, uusiutuvat energialähteet tai energiatehokkuuden kasvattaminen, eivät onnistu. Teknisten ratkaisujen esteenä on hitaus, tekniset ongelmat ja öljy- ja hiiliyhtiöiden vastustus.

Valtiollisen sääntelyn pahin este on valtion byrokratian ja yhtiöiden yhteenkietoutuminen, niin sanottu "pyöröovi"-ilmiö, jossa samat ihmiset ovat milloin yhtiöiden johdossa, milloin valtion palveluksessa.

Kapitalismi romahtaa, koska se on institutionaalista ahneutta eikä toimi ilman jatkuvaa kasvua. Se on Tammilehdon mukaan vain hyvä asia, sitä ei pidä pelästyä.

– Jatkuvan kasvun ja kapitalismin jälkeinen yhteiskunta voisi siirtyä syvempään demokratiaan. Demokratia on nykyisenkin yhteiskunnan oikeutusideologia ja ihmiset ovat laajalti omaksuneet sen arvot. Sen vuoksi eliitin on vaikea pystyttää autoritaarista, vain heidän etujaan palvelevaa järjestelmää, päätteli Tammilehto

– Ihmiset ovat vain osittain kiinnittyneet kapitalismiin. On olemassa valtava sosiaalinen ja subjektiivinen "ylijäämä" virallisten rakenteiden alla, ihmisten omaa yhteisöllistä toimintaa erilaisissa kansalaisliikkeissä. Tämä antaa mahdollisuuden nopeaankin muutokseen.

Olli Tammilehto nosti esille ranskalaisen ajattelijan Étienne de la Boétie'n joka kommentoi vuonna 1574: "En pyydä, että käytte käsiksi tyranniin ja kaadatte hänet, vaan yksinkertaisesti, ette enää tue häntä. Silloin voitte katsoa, kun hän kaatuu omasta painostaan".

– Kapitalismillekin voi käydä näin, ihmiset kääntävät sille selkänsä ja se kaatuu.

Keskustelussa nousi esille Kuuban selviytyminen 1990-luvun alun kriisistä Neuvostoliiton romahtaessa. Kuuba joutui pakon edessä vähentämään öljyriippuvuuttaan, mutta pystyi turvaamaan väestön tarpeet.

Kestävää kehitystä uusiutuvilla

Tutkija Jussi Raumolin tarkasteli omassa alustuksessaan eri talousteorioita. Ortodoksinen taloustiede on edelleen täysin vallitseva, vaikka sen opit pohjustivat nykyisen kriisin. USA:n ja Iso-Britannian hallitusten toimet osoittavat, ettei rahamarkkinoiden säätelyä ole luvassa. Investointipankit jakavat valtiontukia bonuksina johtajilleen.

– Talousteorioiden pohjalla on ollut luonnon näkeminen ihmisen valloituksen kohteena. Ihmisen tarpeita ja hyödyn tavoittelua on pidetty rajattomina. Tarpeita myös luodaan, eritoten nuorille.

Aristoteles erotti oikonomian ja krematistiikan. Oikonomia, kodin eli luonnollinen talous perustuu omavaraisuuteen, vastavuoroisuuteen, luontoon ja sen asettamiin rajoihin. Raha on vain vaihdon väline. Väärä talous eli krematistiikka pyrkii rahan ja rikkauksien rajattomaan kokoamiseen.

Luonnonfilosofit korostivat neljän alkuaineen perustavaa merkitystä. Elävän maan, puhtaan veden ja ilman sekä tulen eli energian ajankohtaisuus onkin yhä suuri. Tulisi muistaa myös keskiajan metsänhoidon perusvaatimus, ylisukupolvinen kestävyys. Kestävä kehitys voi siis perustua vain uusiutuviin luonnonvaroihin. (TA-Koli)