Kapitalismin kalifaatissa

Marxin Pääoman lukeminen on kuin itsepuolustustaidon opettelemista. Siinä käytetään hyväksi vastustajan voimaa sen itsensä kukistamiseksi.

Näin luonnehti Marxia yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Koivisto seminaarissa Tampereen yliopistolla lokakuussa.

Koiviston mukaan Pääoma on ajankohtainen, koska elämme edelleen kapitalistisessa yhteiskunnassa ja kapitalismi määrittää ihmisten elämää monella tavalla.

– Esimerkiksi nykypäivän kulttuuria tai huippu-urheilua ei voi hahmottaa ilman kapitalismia, kommentoi Koivisto.

Kapitalismin kalifaatti

Juha Koivisto totesi, että Marxin kanssa kilpailevat talousteoriat ja näkemykset eivät ole kovin hyvässä hapessa tällä hetkellä, kun finanssikriisit mylläävät ja talous sakkaa eri puolilla maailmaa.

Toimittaja Hannu Taanilalla oli toinen näkemys. Taanila siteerasi mediassa esiin tulleita johtavien kapitalistien lausuntoja ja väitti, että kapitalismi jyllää vahvemmin kuin Marxin aikana konsanaan.

– Kapitalismi on mennyt ohi siitä, mitä Marx kykeni kuvittelemaan. Valtio ei enää ole kapitalismin konttori vaan orja.

Taanilan mukaan meillä vallitsee kapitalismin ”sharia-laki”. Elämme kapitalismin kalifaatissa, jota käynnissä olevat vapaakauppasopimusneuvottelut vahvistavat. Kapitalismi on yhteiskuntamme kieli, joka tuotetaan arkipäivän käytännöissä ja keskusteluissa.

Taanila oli hyvin pessimistinen vaihtoehtojen pohdinnassa. Hänen mukaansa nykysuomalaisten mielestä merkittävimpiä ”filosofeja” on kiekkolegenda Juhani Tamminen.

Luokalla on väliä

Vaikka kapitalistinen ideologia tuntuu vahvalta ja vaihtoehtoja on vaikea hahmottaa, taloudellisesti kapitalismi toimii huonosti. Sosiologian professori Harri Melin nosti esiin marxilaisen David Harveyn tuoreen kirjan, jossa Harvey ennakoi kapitalismin romahtavan omaan mahdottomuuteensa. Yhteiskuntatutkimuksessa on laajemminkin todettu, että finanssipääoman ja vallan kasvu alistavat kaikki muut maailman suuret trendit, kuten ympäristönmuutoksen ja teknologian kehityksen.

Opinnäytetyötään tekevä Camilla Kantola loi vertailevan katsauksen sosiologiseen suomalaiseen ja brittiläiseen luokkatutkimukseen viimeisen 40 vuoden ajalta. Marxilainen näkökulma on etenkin suomalaisessa tutkimuksessa antanut sijaa muille näkemyksille. Ylipäätään kiinnostus luokkia kohtaan on ollut meillä hiipumaan päin.

Harri Melinin mukaan luokka-asema on edelleen vahva tekijä, joka jakaa yhteiskuntaa. Hänen mukaansa noin kaksi kolmasosaa suomalaisista kuuluu työväenluokkaan. Selkeä enemmistö työväenluokasta on naisia.

– Globaalilla tasolla luokat ovat vasta tulossa, viittasi Melin muun muassa Aasiassa ja Afrikassa käynnissä olevaan yhteiskunnalliseen murrokseen.

Velkaorjuus

Toimittaja Antti Ronkainen laski Marxin ansioksi rahan olemuksen pohtimisen. Marx ymmärsi rahan ja velan yhteiskunnallisen luonteen ja niihin liittyvät valtasuhteet.

Velka mahdollistaa kapitalismissa arvon tuotannon ja kiertokulun nopeutumisen. Marxin käsitys tuo esiin kapitalistisen tuotantotavan kriisiherkkyyden jo pelkästään tuotantoprosessissa, totesi Ronkainen.

Hänen mukaansa ongelmana on, että Marx ei tutkinut sellaista velkarahaa, joka ei osallistu tuotantoon vaan kiertää finanssimaailman keinotteluissa. 1970-luvulla kapitalismin finansioituminen on kiihtynyt ja yhtiöt eivät enää investoi.

– Vuosina 2003-2012 Yhdysvaltain suurimmat osakeyhtiöt käyttivät voitoistaan 54 prosenttia omien osakkeidensa ostoon ja 37 prosenttia osinkojen maksuun – ei työllistämiseen tai tuotantoon, kertoi Ronkainen.

Hänen mukaansa ihmisten varallisuus perustuu työn ja tulonjaon sijasta velkaantumiseen, mikä pitää työläiset velkakurissa ja kasvattaa tuloerot valtaviksi. 

Suhteet ja liike

Lehtori Mikko Lahtinen huomautti, että Marxin Pääoma ei ole taloustiedettä siinä mielessä kuin nykyään taloustiede mielletään. Lahtisen mukaan nykytieteen ongelma on erikoistuminen ja pirstaloituminen, joka tuottaa erityistieteilijöitä, jotka vaikuttavat vain omassa piirissään eivätkä ota laajemmin yhteiskunnallisesti kantaa.

– Marxin merkitys on siinä, että hän on jotain yleisempää. Marxilta saa merkittäviä näkökohtia monelle eri alalle.

Pääoman ytimessä on Marxin tapa tarkastella ihmisiä yhteiskunnallisten suhteiden kantajina.

– Marx auttaa ymmärtämään, mistä tässä kaikessa on kyse, miten tähän on tultu ja mitä teitä tästä on eteenpäin.

Väitöskirjaopiskelija Paula Rauhala eritteli nimenomaan Marxin Pääoman toisessa osassa tekemää tutkimusta. Siinä pääoma lähtee liikkeelle, yhteiskunnalliseen kiertoon. Tapahtumapaikkana ovat markkinat, joilla teollisuuskapitalisti, kauppias, pankkiiri ja kuluttaja kohtaavat.

– Pääoman keskeinen ajatus on, että käyttöarvon tuotanto on vain keino, jota kapitalisti käyttää absoluuttisen ja suhteellisen lisäarvon tuottamiseksi. Tärkein käyttöarvo löytyy työttömyyskortistosta, pohti Rauhala.

Uusi punavihreä hyvinvointimalli

Voiko kapitalismia muuttaa tai peräti kumota? Sosiaalityön professori Jari Heinonen puhui tutkimuksesta muutoksen tekijänä. Marxismi on hänen mukaansa yhteiskunnallisen muutoksen teoria, jossa on vapauttava tekijä. Markkinavaltainen nyky-Suomi kaipaa Heinosen mielestä uutta punavihreää hyvinvointimallia.

Harri Melin toi esille käsitteen taisteleva humanismi, joka pystyy kamppailemaan pääoman ylivaltaa vastaan.

Ilman Marxin huomioon ottamista keskustelu tulevaisuuden visioista on joka tapauksessa mahdotonta.

Tiedonantaja julkaisee marraskuussa Teoria ja politiikka -liitteen, jossa palataan kattavasti Pääoma-seminaarin antiin.